ARCOmadrid 2014 nykytaidemessut edustivat yhtä ajankohtaista yhteistyön muotoa kansainvälisellä kentällä. Suomalaisten osallistujien kannalta tarjottu mahdollisuus poikkeuksellisen monipuoliseen ja pienemmätkin toimijat huomioivaan osallistumiseen oli poikkeuksellista. Messujen paras anti, onnistuneen teosmyynnin ohella, oli uusien suhteiden ja yhteyksien luominen ja suomalaisen nykytaiteen uusien tekijöiden esille pääseminen.
ARCOmadrid 2014 nykytaidemessut
#FocusFinland
ARCOmadrid 2014 nykytaidemessuilla Suomella oli erityisasema kutsuvierasmaana. Sen ansiosta suomalaisella nykytaiteella oli erinomainen tilaisuus esittäytyä laajalle kansainväliselle yleisölle. Suomalainen messukokonaisuus syntyi usean eri toimijan yhteistyön tuloksena. Mukana olivat Suomen Madridin-instituutti, Suomen Madridin lähetystö, Visuaalisen taiteen keskus Frame, Nykytaiteen museo Kiasma, mukaan valitut galleriat sekä lukuisten tapahtumien näyttelypaikat. #FocusFinland -osaston kuratoi Leevi Haapala Nykytaiteen museo Kiasmasta.
Kansallisgallerian taholta tapahtuma dokumentoitiin haastatteluin, valokuvaten ja videoiden. Ohessa on ARCOmadrid 2014 -aineistosta esillä valikoima. Kokonaisuudessaan aineisto on saavutettavissa Kansallisgallerian arkistossa.
Kansallisgalleria / Maritta Mellais, Hannu Pakarinen
Image caption:
Kiasman osasto
Kuva: 
Image caption:
Espanjan kruununprinssi Felipe tutustui ARCOmadrid 2014 nykytaidemessujen #FocusFinland-osastoon yhdessä puolisonsa prinsessa Letizian kanssa. Mukana olivat ministeri Paavo Arhinmäki (oikealla) ja kuraattori Leevi Haapala (takana oikealla).
ARCOmadrid - VIP-vieraat
Kuva: 
Image caption:
Forum Boxin osastossa kuvanveistäjä Mia Hamari esitteli puuveistoksiaan messuyleisölle.
ARCOmadrid 2014 - #FocusFinland - Mia Hamari
Kuva: 
Image caption:
Suomen Madridin suurlähettiläs Roberto Tanzi-Albi (vasemmalla) ja ministeri Paavo Arhinmäki (keskellä oikealla) vierailivat ARCOmadridin Suomen osastolla. Kuvassa Galerie Anhavan osaston edustalla myös kuraattori Leevi Haapala ja galleristi Ilona Anhava.
Suurlähettiläs Roberto Tanzi-Albi, kuraattori Leevi Haapala, ministeri Paavo Arhinmäki ja galleristi Ilona Anhava ARCOssa 2014.
Kuva: 
Image caption:
Matadero Madrid on Madridin kaupungin tukema luovan kulttuurin keskus, joka toimii yhteistyössä julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Residenssi-työskentelyn tuloksena syntynyt El Ranchito -näyttely kuului ARCOmadrid 2014 messujen Focus#Finland -oheisohjelmaan. Näyttelyssä olivat mukana suomaliset taiteilijat Essi Kausalainen, Mikko Kuorinki, Jaakko Pallasvuo ja Nestori Syrjälä.
Arco Matadero Madrid
Kuva: 
Image caption:
Essi Kausalainen, Nestori Syrjälä ja Mikko Kuorinki El Ranchito -näyttelyn avajaisissa Madridissa 20.2.2014.
ARCOmadrid - Matadero, taiteilijat
Kuva: 
Image caption:
Otto Karvosen installaatio Alien Palace Birdhouse Collection: Helsinki-Madrid. Teos oli esillä CA2M (Centro de Arte Dos de Mayo) -keskuksen kattoterassilla, Móstolesin kaupungissa Madridin itsehallintoalueella, 18 kilometrin päässä Madridin kaupungista. Terassilta oli hienot näkymät yli Móstolesin kaupungin.
ARCOmadrid - CA2M
Kuva: 
Image caption:
¿FINLANDIA? - Sala Alcalá 31
ARCOmadrid - Sala Alcalà
Kuva: 
Image caption:
FT Juha-Heikki Tihinen oli yksi Sala Alcalàn ¿FINLÀNDIA?-ryhmänäyttelyn kuraattoreista. ARCOmadrid 2014 #Focus Finlandian oheisohjelmaan kuuluneessa näyttelyssä oli teoksia taiteilijoilta Sara Bjarland, Erika Erre, Jonna Kina, Bita Razavi ja Jan Soppela. Kuva on näyttelyn avajaisista 18.2.2014.
#Focus Finlandian oheisohjelmaa - Sala Alcalàn ¿FINLÀNDIA?-ryhmänäyttely
Kuva: 
Image caption:
Keskellä Antti Majava Mustarinda-kollektiivista, vasemmalla Erika Erre, oikealla kuraattori Anna-Kaisa Rastenberger ja tutkija Paavo Järvensivu (Mustarinda-kollektiivi). Espacio Trapézio, näyttelyn avajaiset 18.2.2014.
ARCOmadrid - Espacio Trapézio
Kuva: 
Image caption:
Mustarinda-kollektiivin näyttely Espacio Trapéziossa 19.2. - 9.3.2014. Näyttely ja siihen liittyneet keskustelutilaisuudet
olivat osa ARCOmadrid 2014 #FocusFinlandian oheisohjelmistoa. Mustarinda-kollektiivi nosti esiin ekologisia kysymyksiä ja
ajankohtaisen Espanjan ja Suomen taloustilanteen ja politiikan. Kuva avajaisista: Paavo Järvensivu, Antti Majava,
Laura Wesamaa ja Elina Tuhkanen.
Paavo Järvensivu, Antti Majava, Laura Wesamaa ja Elina Tuhkanen avajaisissa Espacio Trapéziossa 18.2.2014.a
Kuva: 
Image caption:
Kaarina Kaikkosen suurikokoinen installaatio oli komeasti esillä Centro Centrossa osana ARCOmadrid 2015 messutapahtuman #FocusFinland-oheisohjelmaa.
Kaarina Kaikkosen installaatio Touching the Sky.
Kuva: 
VIDEO - ARCOmadrid 2014 #FocusFinland
Kansainvälisen taidenäyttelyn merkitys kansakunnan identiteetin rakentajana ja taiteilijan uran edistäjänä juontuu Suomen kohdalla 1800-luvun ensimmäisistä ulkomaisista esiintymisistä ja nuoren taiteilijakuntamme osaamisten esittelyistä. 2000-luvulle tultaessa kansainvälisyys on kuvataiteenkin kohdalla itsestäänselvyys ja se on huomioitu erilaisten taiteilijoille suunnattujen vaihto-ohjelmien sekä oleskelu- ja matkastipendien muodossa. Nämä juontavat juurensa jo vuodesta 1863, jolloin taideyhdistys alkoi jakaa taiteilijoille stipendejä ulkomailla opiskelua varten.
Kuvataiteen julkinen esittäminen näyttelyjen muodossa alkoi Suomessa 1840-luvulla. Vuonna 1845 Helsingin yliopiston piirustussalissa oli yleisön nähtävänä taideteoksia ja pari vuotta myöhemmin, 1847 Suomen taideyhdistys järjesti ensimmäisen varsinaisen taidenäyttelyn, oman kokoelmansa esittelyn Helsingissä ja Turussa. Pääosa noin sadasta teoksesta oli maalauksia, suomalaisten taiteilijoiden töitä oli noin puolet.
Ensimmäinen näyttelyesiintyminen maamme rajojen ulkopuolella tapahtui vuonna 1866, kun Ruotsin taideakatemia kutsui Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Suomen taiteilijoita Tukholman Nationalmuseetissa pidettyyn Suureen pohjoismaiseen teollisuusnäyttelyyn. Taideyhdistys avusti suomalaisia taiteilijoita matkakustannusten osalta ja näyttelyyn osallistuikin 18 suomalaista taiteilijaa 46 teoksella. Taideyhdistys asetti esille myös teoksia omista kokoelmistaan.
Tukholman taidemessut -tapahtuma (Market art fair Stockholm), joka on vuodesta 2006 alunperin pohjoismaiden gallerioille suunnattu messutapahtuma, sekä sen rinnalle samana vuonna perustettu taiteilijavetoinen ja laajan kansainvälisen osallistujajoukon tavoittanut Supermarket Independent Art Fair ovat esimerkkejä pohjoismaisen yhteisesiintymisen jatkumisesta 2000-luvulla. Kumpaankin on vuosittain osallistunut useita suomalaisia gallerioita ja taiteilijoita.
Vuonna 1900 Suomi oli mukana Pariisin maailmannäyttelyssä omalla osastolla, jossa esiteltiin maamme uusinta kuvataidetta Albert Edelfeltiltä, Pekka Haloselta, Akseli Gallen-Kallelalta (Axel Gallén), Juho Rissaselta, Hilda Flodinilta ja monilta muilta. Moni maailmannäyttelyyn lähetetty teos oli yksityisten kansalaisten omistuksessa, osa kuului Suomen Taideyhdistyksen kokoelmaan. Esimerkiksi H. F. Antellin kokoelmasta oli mukana Akseli Gallen-Kallelan (Axel Gallén) maalaus Lemminkäisen äiti sekä Albert Edelfeltin maalaus Ulkosaaristossa, jotka nykyisin kuuluvat Kansallisgallerian kokoelmaan.
Venetsian biennaali, jonka italialaiset ovat järjestäneet joka toinen vuosi vuodesta 1895 alkaen, muodostui 1950-luvulla merkittäväksi suomalaisen nykytaiteen esittämisen paikaksi.
Biennaalissa oli mukana suomalaista taidetta jo vuonna 1899, jolloin Elin Danielson-Gambogin maalaus Talvi-ilta oli esillä italialaisten teosten joukossa. Kuvanveistäjä Ville Wallgren esiintyi ranskalaisten joukossa (1903), kuvanveistäjä Yrjö Liipola unkarilaisten joukossa (1909). Akseli Gallen-Kallela, joka osallistui biennaaliin vuosina 1907, 1910 ja 1914 oli liitetty Venäjän yhteyteen.
Suomen osallistuminen Venetsian biennaaliin jatkui katkon jälkeen vuodesta 1954 alkaen. Alvar Aallon suunnittelema Aalto-paviljonki valmistui vuonna 1956. Se oli suomalaisten näyttelypaikkana vuoteen 1961 asti. Vuosina 1962 - 1990 Suomi esiintyi yhdessä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa uudessa pohjoismaisessa paviljongissa.
Nykytaiteen taidemessut Supermarket Art Fair ja Market Art Fair Tukholmassa, jatkavat 1800-luvulla alkanutta kuvataiteen toimijoiden pohjoismaista yhteistyötä ja verkostoitumista.
SUPERMARKET ja MARKET, Tukholma 17.-19.2.2012
Nykytaiteen taidemessut Supermarket Art Fair ja Market Art Fair Tukholmassa, jatkavat 1800-luvulla alkanutta kuvataiteen toimijoiden pohjoismaista yhteistyötä ja verkostoitumista.
Luettelo niistä suomalaisista taideteoksista, jotka lähetettään maailmannäyttelyyn Pariisissa 1900 = Förteckning på den finska konstvärk, som komma att deltaga i världsällingen i Paris 1900.
Teokset olivat yleisön nähtävillä Ateneumissa 9. - 11. tammikuuta 1900.
Pariisin maailmannäyttely 1900
Luettelo niistä suomalaisista taideteoksista, jotka lähetettään maailmannäyttelyyn Pariisissa 1900 = Förteckning på den finska konstvärk, som komma att deltaga i världsällingen i Paris 1900.
Teokset olivat yleisön nähtävillä Ateneumissa 9. - 11. tammikuuta 1900.
Pariisin maailmannäyttelyyn 1900 lähtevien teosten näyttely Ateneumissa.
Image caption:
Albert Edelfeltin luonnos piirrokseen Pariisin vuoden 1889 maailmannäyttelystä.
Kuva: 
Image caption:
Interiöörikuva Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongista. Päätyseinällä Juho Rissasen pannoomaalaus Avannolla onkijat sekä Emil Halosen honkareliefit Koskenlaskija, Tyttö ja vasikka ja Saunassa.
Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn Suomen paviljongin päätyabsidi.
Kuva: 
Image caption:
Juho Rissanen: Avannolla onkijat. Daniel Nyblin, lasinegatiivi, 1900.
Kuva: 
Image caption:
Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti. 1897, tempera kankaalle, 85,5 cm x 108,5 cm. Kansallisgalleria / Ateneum, Antellin kokoelmat.
Maalaus oli esillä Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 Venäjän osastolla. Luettelossa Exposition Internationale Universelle de 1900, Paris, Grand Palais des Champs-Élysées, Russie, Classe 7. teos oli numero 67 (La Mère de Lemminkäinen).
Vuonna 1914 Akseli Gallen-Kallela osallistui 11. Venetsian biennaaleen, jälleen Venäjän edustajana. Luettelossa XI Esposizione Internazionale d'Arte della Città di Venezia 1914 se oli numerolla 13/7.
Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti, 1897.
Kuva: 
Image caption:
Magnus Enckel: Kansakoulu. 1899, öljy kankaalle, 125 x 180 cm. Kansallisgalleria / Ateneum, Antellin kokoelmat.
Teos oli Teollisuushallituksen tilaustyö, joka kuuluu niihin 14 pannoomaalaukseen ja kuuteen puureliefiin, jotka somistivat Suomen paviljongia Pariisin maailmannäyttelyssä 1900.
Keisarillisen senaatin luvalla Teollisuushallitus luovutti ne Antellin kokoelmiin Suomen Taideyhdistyksen galleriaan 1902.
Magnus Enckel: Kansakoulu, 1899.
Kuva: 