Lähteillä

Kuvassa oleva perustamissuunnitelma Turun piirustuskoulua varten on Suomen Taideyhdistyksen arkistossa vuoden 1848 pöytäkirjojen ja liitteiden joukossa vuoden viimeinen asiakirja. Se ajoittuu siten todennäköisesti vuoden 1848 loppuun tai vuoden 1849 alkupuolelle. Vuoden 1848 marraskuussa aloitti toimintansa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu Helsingissä. Muutaman kuukauden kuluttua siitä Taideyhdistys teki periaatepäätöksen, että Turussa vuodesta 1830 toiminut ja Robert Wilhelm Ekmanin vuodesta 1846 johtama taidekoulu liitettäisiin yhdistyksen alaisuuteen. Perustamissuunnitelma liittyy todennäköisesti tuohon päätökseen, joka käytännössä toteutui kuitenkin vasta vuonna 1852. Siirtyminen Taideyhdistykselle vaati muutoksia, joita Ekman oli myös alkanut ajaa tultuaan mukaan alun perin maalariammattikunnan opetusta varten perustettuun kouluun. Hän halusi kehittää opetusta uudelle ammattiryhmälle: kuvataiteilijoille.

Perustamissuunnitelma on eräänlainen toimintasuunnitelma, jonka mukaan Turkuun perustettaisiin piirustuskoulu, jonka opetus olisi osin ilmaista, osin maksullista (§ 1). Koulussa olisi kaksi luokkaa, joista ensimmäinen peruspiirustusopetusta varten ja toisella opetettaisiin piirustusta ja maalausta antiikin taiteen mukaan eli sitä kopioimalla (§ 2). Koulutusta oli mahdollista saada ilmaiseksi kahtena päivänä viikossa kuuden kuukauden ajan vuodessa. Maksullisesta opetuksesta oli tarkoitus sopia erikseen (§ 3). Alkeis- eli prinsiippiluokan opetusta oli kolmena päivänä viikossa, toisen eli antiikkiluokan vain kahtena, mutta samaan kellonaikaan (§ 4). Suomen Taideyhdistyksen Turun haaraosaston johtokunnan oli tarkoitus vastata koulun toiminnasta (§ 5). Opettajalle maksettaisiin 200 hopearuplan vuosipalkka, johon sisältyisi kummankin luokan opetus (§ 6). Haaraosaston johtokunnan tehtävänä oli hankkia tarvittavat tilat, valaistus, lämmitys yms. sekä vahtimestari, joka saisi 150 hopearuplan palkan (§ 7). Tilojen sisustamiseen, opetuksen kannalta tärkeiden litografioiden hankkimiseen prinsiippiluokkaa varten sekä antiikin veistosten kipsimallien ostamiseen tarvittaisiin lisämäärärahoja ja hankinnat riippuisivat myönnettävästä summasta (§ 8). Lopuksi todettiin vielä, että Turun piirustuskoulu avattaisiin niin pian kuin mahdollista, ja sen jälkeen haaraosaston johtokunta raportoisi vuosittain koulun toiminnasta (§ 9).