Lähteillä

Suomen Taideyhdistys

Kuvataide-elämän rakentumisen aikaa

Suomen Taideyhdistyksen merkitys suomalaisen taide-elämän, taideinstituutioiden ja taiteen kehityksessä on olennainen. Yhdistys on Suomen Kansallisgallerian edeltäjä, ja sen keräämä taidekokoelma on nykyisin osa Kansallisgalleriaan kuuluvien Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmia.

Suomen Taideyhdistys perustettiin vuonna 1846. Se otti tehtäväkseen suomalaisen taidemaun kehittämisen. Yhdistys osti taideteoksia kotimaisilta taiteilijoilta ja piti taideteosarpajaisia jäsenistön kesken. Vuodesta 1847 alkaen se järjesti vuosittain taidenäyttelyn, jossa myös arpajaisteokset olivat esillä.

Vuonna 1848 Taideyhdistys perusti piirustuskoulun Helsinkiin kotimaisen taideopetuksen tukemiseksi. Oppilaita varten hankittiin malliteoksia, joista muodostui lahjoitusten ohella yhdistyksen taidekokoelman vanhin osa.

Suomen Taideyhdistyksen merkityksestä johtuen sen arkisto on korvaamaton suomalaisen taiteen ja taide-elämän tutkijoille. Arkisto kuuluu nykyisin Suomen Kansallisgallerian arkiston kokoelmiin. Tällä sivustolla esittelemme Suomen Taideyhdistyksen toimintaa, siihen liittyviä henkilöitä ja 1800-luvun taide-elämää arkiston kokoelmien avulla.

2012 (päivitetty 1/2014)

Henkilöt

Vuonna 1846 Suomen Taideyhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi haluttiin henkilö, joka oli vaikutusvaltainen sekä riittävän laajalti verkostoitunut. Finanssipäällikkö, vapaaherra Lars Gabriel von Haartmanin kieltäydyttyä tehtävästä toimeen valittiin prokuraattori, vapaaherra Carl Johan Walleen...

Carl Johan Walleen

Suomen Taideyhdistyksen ensimmäisistä stipendiaateista eniten kehuja saanut Johan Henrik Asplund oli kotoisin varattomasta perheestä Uudestakaarlepyystä. Opintojen jälkeen hän jatkoi taiteilijan tiellä lyhyen elämänsä loppuun asti. Hänen teoksiaan oli esillä viidessä Taideyhdistyksen näyttelyssä,...

Johan Henrik Asplund

Herman Adrian Barkman oli kotoisin Lapväärtistä, mutta asui 1840-luvun lopulla Vaasassa. Siellä hänen taitoihinsa tutustui häntä Suomen Taideyhdistyksen stipendiaatiksi suositellut kuvernööri Federley. Taideopintojensa jälkeen Barkman palasi kotiseudulleen Lapväärtiin uskoen voivansa luoda siellä...

Herman Adrian Barkman

Adolf von Becker aloitti opintonsa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston (nykyisen Helsingin yliopiston) piirustussalilla. Tässä vaiheessa porvarillinen, vakaa toimeentulo voitti kuitenkin taiteilijan epävarman elämän ja von Becker siirtyi lukemaan...

Adolf von Becker

Pappissukuun syntynyt Fredrik Cygnaeus (1807–1881) oli innostava hahmo, jonka improvisoidut ja korkealentoiset puheet ja näyttävä olemus painuivat aikalaisten mieliin. Hän oli myös merkittävä mielipidevaikuttaja, jonka puheissa ja taidekäsityksessä ilmenivät intomielisyys ja ihanteellisuus....

Fredrik Cygnaeus

Robert Wilhelm Ekman (1808–1873) kuului Suomen johtaviin taiteilijoihin 1860-luvulle asti. Hänen tuotantonsa käsittää historiamaalauksia, muotokuvia ja laatukuvia, mutta ennen kaikkea hänet tunnetaan ensimmäisenä Kalevalan tarinoihin syventyneenä ja niistä laajemmin innoittuneena suomalaisena...

Robert Wilhelm Ekman

Estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professorina, kulttuuripoliitikkona, valtiopäiväedustajana, valtioneuvoksena ja lehtimiehenä tunnettu Carl Gustaf Estlander (1834–1910) kuului lisäksi Suomen Taideyhdistyksen keskeisiin vaikuttajiin. Hän toimi ensin yhdistyksen sihteerinä ja sittemmin,...

Carl Gustaf Estlander

Berndt Abraham Godenhjelm (1799–1881) aloitti Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun ensimmäisenä opettajana marraskuussa 1848. Opetusvelvollisuus oli aluksi vain neljä viikkotuntia lukuvuoden kestäessä kahdeksan kuukautta, mutta taiteilija saattoi ottaa lisäksi yksityisoppilaita. Godenhjelm...

Berndt Abraham Godenhjelm

Werner Holmberg syntyi monilapsiseen varakkaaseen perheeseen. Hän aloitti koulunkäyntinsä ohessa piirustuksen yksityistunnit kaupungin merkittävimpien taiteilijoiden, P. A. Kruskopfin (1805-1852) ja Magnus von Wrightin johdolla. Hän kirjoittautui oppilaaksi vuonna 1848 vasta-avattuun Suomen...

Werner Holmberg

Ruotsista 24-vuotiaana Suomeen muuttaneen Johan Knutsonin varhaistuotanto kertoo romantiikan leviämisestä suomalaiseen maalaustaiteeseen. Knutson oli todennäköisesti tutustunut romantiikkaan sekä Tukholmassa 1830-luvun lopulla että Kööpenhaminassa samoihin aikoihin. Näiden kaupunkien ohella on...

Johan Knutson

1860- ja 1870-luvun vaihde oli avannut tietä suomalaisen kansankuvauksen uudistumiselle ja aikaisempaa realistisemmalle otteelle. Taiteilija K. E. Janssonin varhainen kuolema katkaisi kuitenkin hyvin alkaneen kehityksen. Suuntaa jatkamaan nousi Arvid Liljelund, joka pääsi kotikaupunkinsa...

Arvid Liljelund

Ruotsalaissyntyinen taidemaalari Johan Erik Lindh (1793-1865) opiskeli Tukholman Kuninkaallisessa Taideakatemiassa taidemaalari Emanuel Limnellin (1766–1861) johdolla, mutta varsinaisesti hän työskenteli Tukholman maalariammattikunnan koristemaalarina vuodesta 1814. Kisällivaelluksellaan 1817...

Johan Erik Lindh

Berndt Lindholm aloitti taiteilijanuraansa porvoolaisen piirustuksenopettaja ja taidemaalari Johan Knutsonin piirustustunneilla ja jatkoi sen jälkeen Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa 1856–1861 R. W. Ekmanin oppilaana. Tämän jälkeen oli aika siirtyä oppiin ulkomaille. Ensimmäisen...

Berndt Lindholm

Tukholmassa ja Taideyhdistyksen stipendiaattina Kauppiaan poika Erik Johan Löfgren lähti kotikaupungistaan Turusta opiskelemaan Tukholman Kuninkaalliseen Taideakatemiaan vuonna 1842, jo ennen Suomen Taideyhdistyksen vuonna 1846 tapahtunutta perustamista. Hän oli kuitenkin aloittanut taideopintonsa...

Erik Johan Löfgren

Suomen Taideyhdistyksen ensimmäisiin suojatteihin kuului Hattulassa syntynyt, mutta Sääksmäelle muuttanut lukkarin poika Fredrik Wilhelm Nikander. Hän saapui Helsinkiin ja pääsi yhdistyksen tuen piiriin vuonna 1847. Melko pian hänet lähetettiin kuitenkin Turkuun opiskelemaan Robert Wilhelm Ekmanin...

Fredrik Wilhelm Nikander

Ruotsinkieliseen aatelissukuun kuulunut Berndt Otto Schauman (1821–1895) oli alun perin poliittiselta kannaltaan täysin ruotsinmielinen, mutta kääntyi myöhemmin edustamaan fennomaniaa, suomenmielisyyttä. Hän aloitti yliopisto-opinnot, mutta varsinainen tutkinto jäi kuitenkin suorittamatta....

Berndt Otto Schauman

Ida Silfverberg oli helsinkiläissyntyinen taidemaalari, joka vuodesta 1866 lähtien eli ja työskenteli pääasiassa Pariisissa. Hänen taiteellinen tuotantonsa ei liittynyt kansallisiin aiheisiin, joten hän ei ole kuulunut siltäkään osin suomalaisen taidehistoriankirjoituksen myöhempään ihanteelliseen...

Ida Silfverberg

Kuvanveistäjä Carl Eneas Sjöstrand syntyi Tukholmassa vuonna 1828. Hän opiskeli kaupungin Kuninkaallisessa taideakatemiassa vuosina 1843–1855 ja rahoitti opintonsa toimimalla ornamenttiveistäjänä. Hän jatkoi opintojaan 1850-luvulla Kööpenhaminassa, aluksi Taideakatemiassa ja myöhemmin...

Carl Eneas Sjöstrand

Zachris Topelius (1818–1898) toimi Suomen Taideyhdistyksen pitkäaikaisena sihteerinä vuosina 1847–1869. Topeliuksen rooli Taideyhdistyksessä oli ennen kaikkea käytännön asioiden hoitaminen. Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajana hän toimi vuosina 1864–1889. Topelius oli kiinnostunut monenlaisista...

Zachris (Sakari) Topelius

Lintu- ja maisemamaalarina tunnettu Ferdinand von Wright (1822–1906) oli kotoisin Kuopion Haminanlahdesta ja viisitoistapäisen sisarussarjan nuorimmainen. Ferdinandin taideopinnot eivät olleet järjestelmällisiä, mutta hän sai erinomaista opetusta taiteilijaisoveljiltään Magnukselta ja Wilhelmiltä...

Ferdinand von Wright

Itseoppineen taiteilijan taideopinnot Haminanlahden kartanon vanhin poika Magnus von Wright viehättyi luonnontieteistä jo lapsuudessaan linnustaessaan isänsä ja veljiensä kanssa Kuopion seudun metsissä. Kiinnostus eläintieteellisiin kuvituksiin syntyi samoin lapsuusvuosina ja jatkui yhä...

Magnus von Wright

Victoria Åberg (1824–1892) kuului Magnus von Wrightin, Johan Knutsonin, Ferdinand von Wrightin ja Werner Holmbergin ohella merkittävimpiin Suomessa toimineisiin varhaisiin maisemamaalareihin. Åberg aloitti opintonsa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa heti sen perustamisvuonna 1848....

Victoria Åberg

Dokumentit

Tässä Kansallisgallerian arkiston Taidehistoriallisten asiakirja-arkistojen Taiteilijakirjekokoelmaan kuuluvassa kirjeessä Carl Gustaf Estlander kirjoittaa B. O. Schaumanille. Ikkalasta lähettämässään kaksisivuisessa kirjeessä Estlander mm. kirjoittaa valokuvien tilaamisesta Suomen...

Kirje Carl Gustaf Estlanderilta Berndt Otto Schaumanille 19.6.1875

Vuonna 1846 toimintansa aloittaneen Suomen Taideyhdistyksen ensimmäiset jäsenistön keskuudessa järjestetyt taideteosarpajaiset pidettiin vuosikokouksen yhteydessä 10.3.1847. Silloin arvottiin 18 taideteosta. Arvottujen teosten lista ja onnelliset voittajat luetellaan vuosikokouksen pöytäkirjan...

Suomen Taideyhdistyksen arpajaiset 10.3.1847

Tämä Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjan liite antaa tietoa yhdistyksen ensimmäisistä ostoista ja sen saamista lahjoituksista. Vuoden 1849 kohdalle arkistoidun asiakirjan ensimmäisellä sivulla on alkuun lueteltu ostetut teokset. Numerointi on tehty näyttelyluettelon mukaan, sillä teokset on...

Suomen Taideyhdistyksen varhaisimmat ostot ja lahjoitukset

Suomen Taideyhdistyksen vuoden 1850 arpajaisissa voittoja oli 26. Oheisella voittolistalla on kolme taiteilija Ida Silfverbergin teosta, kaikki kopioita ulkomaisista maalauksista (voitot numerot 14–16): Hollantilaisen raatimiehen muotokuva, Henrik IV ja Tyttö kynttilänvalossa. Silfverberg...

Suomen Taideyhdistyksen arpajaiset 11.3.1850

Vuoden 1854 teosluettelo on ensimmäinen selkeä ja kattava luettelo Suomen Taideyhdistyksen kokoelman sisällöstä. Ensimmäinen yleisölle tarkoitettu luettelo julkaistiin vuonna 1873. ”Förteckning öfver Konstföreningens tillhörige taflor, skulpturer, lithographier och kopparstick 1854” -otsikoituun...

Suomen Taideyhdistyksen kokoelmaluettelo 1854

Pala taidehistoriaa Pienelle ruutupaperin palalle on kirjoitettu muutama rivi Suomen taidehistoriaa: kyseessä on Suomen Taideyhdistyksen kokoelmiinsa ostaman maalauksen ostokuitti. Yhdistys osti taiteilija Johan Knutsonilta (1816–1899) teoksen En utsikt från Helsingfors skärgård (Näkymä Helsingin...

Ostokuitti Johan Knutsonin teoksesta Näkymä Helsingin saaristosta

Suomen Taideyhdistyksen johtokunta perusti yhdistykselle palkinnot vuonna 1857 kannustamaan taideopinnoissa menestyneitä nuoria taiteilijoita. Ensimmäisen kerran nämä myöhemmin dukaattipalkinnoiksi kutsutut palkinnot jaettiin yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä maaliskuussa 1858. Oheisessa...

Ensimmäinen Suomen Taideyhdistyksen palkintokilpailu maaliskuussa 1858

Suomen Taideyhdistyksen ensimmäisiin suojatteihin kuulunut Herman Adrian Barkman kirjoitti Kuortaneen kirkkoa varten tekemästään maalauksesta opettajalleen Berndt Abraham Godenhjelmille elokuussa 1851 Kristiinankaupungista. Hän kertoo kirjeessään yrittävänsä myydä maalauksen Kuortaneen kirkkoon ja...

Herman Adrian Barkmanin kirje Berndt Abraham Godenhjelmille, Christinestad 28.8.1851

Suomen Taideyhdistyksen johtokunta katsoi 10-vuotiskertomuksessaan maaliskuussa 1856 taaksepäin toimintaansa ja sen tuloksia. Sivulla 17 se totesi, ettei ollut onnistunut ensimmäisten stipendiaattiensa osalta uuden suomalaisten taiteilijoiden sukupolven kasvattamisessa. Poikkeuksena oli vain Erik...

Suomen Taideyhdistyksen johtokunta arvioi 10-vuotiskertomuksessaan ensimmäisiä yrityksiään tukea nuoria lahjakkuuksia

Turun piirustuskoulun opettaja, taiteilija Robert Wilhelm Ekman kirjoitti Erik Johan Löfgrenistä suosituksen Suomen Taideyhdistykselle. Hän toivoi, että yhdistys alkaisi tukea Löfgrenin opintoja. Ekman kirjoitti Turussa 20.11.1846 päivätyssä ruotsinkielisessä, yhden monimutkaisen virkkeen...

Robert Wilhelm Ekmanin suositus Erik Johan Löfgrenistä Suomen Taideyhdistykselle, Turku 20.11.1846

Porilainen lääkäri C. F. Haartman liittyi Suomen Taideyhdistyksen jäseneksi vuonna 1855. Hän maksoi kerralla neljän vuoden jäsenmaksun 3 hopearuplalla. Hänestä tuli näin yhdistyksen osakas, jonka osakkeen numero oli 606. Tämän jälkeen Haartman osallistui osakkeellaan aina yhdistyksen vuosittaisiin...

August Pomellin kuitti C. F. Haartmanin liittymisestä yhdistykseen ja jäsenmaksun maksamisesta 20.12.1855

Suomen Taideyhdistyksen aloitettua toimintansa jäsenistä ryhdyttiin pitämään luetteloa, joka on myöhemmin saanut hienot, kovat kannet kultakirjaimineen. Jäsen- ja jäsenmaksutiedot on koottu siihen vuoteen 1873 asti. Esimerkkinä on luettelon kolme ensimmäistä sivua, joilla esiintyy useita...

Suomen Taideyhdistyksen vuosien 1844–1873 jäsenluettelo

Kuvassa oleva perustamissuunnitelma Turun piirustuskoulua varten on Suomen Taideyhdistyksen arkistossa vuoden 1848 pöytäkirjojen ja liitteiden joukossa vuoden viimeinen asiakirja. Se ajoittuu siten todennäköisesti vuoden 1848 loppuun tai vuoden 1849 alkupuolelle. Vuoden 1848 marraskuussa aloitti...

Turun piirustuskoulun perustamis- ja toimintasuunnitelma vuodelta 1848

Suomen Taideyhdistyksen arkistossa on neljä laatikollista jäsenkortteja yhdistyksen toiminnan alusta aina 1950-luvun alkuun asti. Jokaisessa kortissa on jäsenen nimi, arvontanumero eli entinen osakkeen numero ja/tai jäsennumero ja eronneiden kohdalta eroamisvuosi. Kortit on arkistoitaessa sidottu...

Suomen Taideyhdistyksen jäsenkortistot 1844–1951

Suomen Taideyhdistyksen 31.12.1852 myöntämä jäsenkirja/osakekirja kapteeni Gottfrid Björklundille. Allekirjoittajina ovat yhdistyksen puheenjohtaja Carl Olof Cronstedt (1800–1883), varainhoitaja Henrik Borgström (1799–1883), johtokunnan jäsenet Immanuel Ilmoni (1797–1856), Magnus von Wright,...

Suomen Taideyhdistyksen jäsenkirja 1852

Suomen Taideyhdistyksen sääntöjen uusiminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 1849 yhdistyksen toimittua vain kolme vuotta. Vanhat säännöt olivat herättäneet osittain tyytymättömyyttä ja joitakin asioita haluttiin selkeyttää. Yhdistyksen johtokunta kutsui koolle kaksi ylimääräistä kokousta 27.1. ja 1.2....

Suomen Taideyhdistyksen uusien sääntöjen 1.2.1849 allekirjoittajat

Asiakirja liittyy ensimmäiseen tunnettuun yritykseen perustaa Taideyhdistys Suomeen ja on päivätty Helsingissä 18.6.1834. Se sisältää samalla listakeräyksen, jossa kehotettiin jokaista sivistynyttä suomalaista tukemaan kotimaisia taiteellisia kykyjä ja liittymään Taideyhdistyksen jäseniin 25...

Suomen Taideyhdistyksen ensimmäinen perustamissuunnitelma 1834

Keisarillisen Majesteetin nimissä Suomen senaatti antoi myönteisen vastauksen anomuskirjelmään Taideyhdistyksen sääntöjen vahvistamiseksi 23.5.1843. Perusteluina hakemukseensa sen allekirjoittajat olivat nostaneen esiin J. W. Snellmanin ajatuksen taideopintojen merkityksestä osana yleistä...

Keisarillisen Suomen senaatin päätös 23.5.1843 Taideyhdistyksen perustamisesta ja sen sääntöehdotuksen hyväksymisestä

Taideyhdistyksen perustamiskokous pidettiin 27.1.1846, kello kuusi illalla Tiedekuntien huoneessa Aleksanterin Yliopistossa, nykyisen Helsingin yliopiston tiloissa. Suomen Taideyhdistyksen intendentti B. O. Schauman piti myöhemmin tätä päivää Suomen Taideyhdistyksen perustamispäivänä. Schaumanin...

Kutsuttujen lista Yliopistolla pidettävään Taideyhdistyksen perustamiskokoukseen 26.1.1846

Taideyhdistyksen ensimmäiset säännöt vahvistettiin perustavassa kokouksessa 27.1.1846. Ne perustuivat senaatin jo vuonna 1843 hyväksymiin Taideyhdistyksen sääntöihin. Painetut säännöt jaettiin yhdistyksen jäsenille ilmeisesti liittymisen yhteydessä. Ensimmäiset säännöt olivat voimassa vain nelisen...

Suomen Taideyhdistyksen säännöt 1846

Kun Suomen Taideyhdistys alkoi julkaista painettuja vuosikertomuksia, myös taideteosarpajaisten voitto- ja voittajalistat painettiin niihin. Vuoden 1905 arpajaisten voittoluettelo kertoo, että arpajaisiin ostettiin oman ajan arvostettujen taiteilijoiden teoksia ja samojen taiteilijoiden töitä,...

Suomen Taideyhdistyksen arpajaiset 25.5.1905

Illustrerad katalog till Finska konstutställningen 1885 / Kuvillinen luettelo Suomen taidenäyttelystä 1885. Helsingfors. Kansallisgallerian kirjasto.

Ritarihuoneella 1885 pidetyn Suomen taiteen suurkatselmuksen luettelo

Förteckning öfver Finska Konstföreningens exposition i Helsingfors. Helsingfors: Finska Konstföreningen. Kansallisgallerian kirjasto.

Suomen Taideyhdistyksen ensimmäisen näyttelyn luettelo vuodelta 1847

Suomen Taideyhdistyksen johtokunta päätti kokouksessaan 12.2.1847 (§ 3) maksaa Helsinkiin kutsumalleen kellosepän pojalle Nikanderille matkakustannusten lisäksi 10 hopearuplan kuukausimaksun helmikuun alusta alkaen ja niin pitkään, kun hän on pääkaupungissa johtokunnan suostumuksella. Nikander,...

STY:n johtokunnan kokouksen 12.2.1847 pöytäkirja § 3

Vuoden 1887 kilpailuun Suomen Taideyhdistyksen palkinnoista, joita usein kutsuttiin dukaattipalkinnoiksi, osallistui yhteensä 12 taiteilijaa 26 teoksella. Yhdistyksen palkinto- ja ostolautakunta valitsi vuodesta 1879 lähtien vuosittain jaettujen palkintojen saajat johtokunnan sijaan. Palkintojen...

Suomen Taideyhdistyksen dukaattikilpailu vuonna 1887

Suomalaisen lehdistön taidekritiikin alkuvaiheissa oli tavanomaista, että artikkelin kirjoittajan nimeä ei mainittu. Vaikutusvaltaisimmat taide-elämän toimijat varustivat kuitenkin joskus tekstin nimimerkillään, josta asiaan vihkiytynyt pieni piiri saattoi tunnistaa kirjoittajan. Suomen...

Näyttelykritiikkiä: Cs. [Fredrik Cygnaeus] Herr Ekmans... Helsingfors Tidningar nro 55, 12.7.1851

Helsingissä 1800-luvun puolivälissä ilmestynyt 4-sivuinen sanomalehti Helsingfors Tidningar oli aikansa keskeinen kulttuuriuutisoija. Varsinkin Zachris Topeliuksen päätoimittajakaudella vuosina 1841–1860 sitä käytettiin Suomen Taideyhdistyksen tiedotuskanavana. Kansallisgallerian arkiston...

Helsingfors Tidningar No 20 12.3.1851

Suomen Taideyhdistyksen kevään 1855 vuosikokouksen pöytäkirjassa (§ 5) on merkintä, että yhdistyksen varhaiselle stipendiaatille, Johan Henrik Asplundille maksettiin keväällä 1855 sata hopearuplaa ennakkoa kopioista, jotka hänen oli tarkoitus maalata Pietarissa. Mitään tietoja matkasta tai...

Suomen Taideyhdistyksen vuosikokouksen 10.3.1855 pöytäkirja § 5

Loppukesällä 1846 Magnus von Wright matkusti eteläisessä Suomessa kerätäkseen aiheita suunnitteilla olevaan Finland framställdt i teckningar -teokseen. Kirjan tekstistä vastasi Suomen Taideyhdistyksen sihteeri, sanomalehtimies Zachris Topelius ja topografisiin maisemakuvittajiin kuuluivat von...

Magnus von Wrightin luettelo vuoden 1846 matkalla tekemistään piirustuksista ja luonnoksista / 1846 Under en resa gjorde teckningar, utkast och rittningar

Kesällä 1857 Magnus von Wright teki opintomatkan Düsseldorfiin, joka oli ajan merkittävin eurooppalainen taidekeskus erityisesti skandinaavisten maisemamaalareiden keskuudessa. Saavuttuaan perille häntä odotti siellä vaimolta, ”Sofi” von Wrightiltä (1813–1874) saapunut kirje. Vastauskirjeessään...

Magnus von Wrightin kirje vaimolleen Sofi [Sophia, Sofie] von Wrightille, Düsseldorf 22.7.1857

Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu ja galleria aloittivat toimintansa vasta valmistuneessa Ateneum-rakennuksessa 1887. Opiskelijoiden ja henkilökunnan ensimmäisestä joulujuhlasta on säilynyt lehtinen, jonka kuvitus esittelee Ateneumin julkisivun ja kaksi näkymää koulun luokista. Yläkuvassa...

Juhlaruno Ateneumin ensimmäiseen joulujuhlaan 11.12.1887, litografia

102 x 62 mm, valokuvaaja Charles Riis, Helsinki noin 1870. Kokoelma AT-SFF-STANTO arkistovedokset, Valokuvakokoelmat, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.

Taiteilija Adolf von Becker: visiittikorttivalokuva, noin 1870

85 x 57 mm, tekijä nimimerkki AL noin 1861. Painokuvakokoelmat, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.

Taiteilija Werner Holmberg, yksivärilitografia, noin 1861

Suomen Taideyhdistyksen Helsingin piirustuskoulun ensimmäinen opettaja Berndt Abraham Godenhjelm laati ensimmäisen toimivuotensa keväällä itsestään curriculum vitaen, ansioluettelon, jota on myöhemmin käytetty ensisijaisena tietolähteenä taiteilijan varhaisemmista elämänvaiheista. Sen mukaan...

Berndt Abraham Godenhjelmin ansioluettelon luonnos 15.4.1849

Tämä Berndt Abraham Godenhjelmin kirjoittama luonnos käsittää kaksi opiskelutodistusta hänen oppilailleen Victoria Åbergille, 16.6.1857 ja Olivia Kyntzellille (1825–1903), ilman vuotta. Molemmat Godenhjelmin laatimat todistusluonnokset ajoittuvat ilmeisesti vuoteen 1857. Kokkolassa syntynyt Olivia...

Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun opiskelutodistuksien luonnoksia

Suomen Taideyhdistyksen arkistossa ensimmäinen maininta piirustuskoulun opettajasta on kirjattu pöytäkirjaan 26.4.1848. Pöytäkirja sisältää lyhyesti vain seuraavat johtokunnan päätökset: Pöytäkirjan ensimmäisessä pykälässä todetaan, että Suomen Taideyhdistyksen Helsinkiin perustetun...

Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajavalinta

Suomen Taideyhdistyksen arkiston pöytäkirjojen liitteenä on säilynyt taidemaalari Berndt Abraham Godenhjelmin omakätisesti laatima luettelo Helsingissä toimineen Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun ensimmäisen lukukauden oppilaista. Piirustuskoulussa opiskeli tuolloin 38 henkilöä, joista...

Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun oppilasluettelo Helsingissä 17.2.1849

Kartonkipohjustettu vedosvalokuva 161 x 208 mm, valokuvaaja Daniel Nyblin, Helsinki. Theodor Höijerin (1843-1910) suunnittelema Ateneum-rakennus valmistui vuonna 1887. Julkisivun veistokset ovat Carl Eneas Sjöstrandin ja Ville Vallgrenin käsialaa. Kokoelma Helsingin yliopiston Taidehistorian...

Kartonkipohjustettu vedosvalokuva: Ateneum-rakennus 1890, etualalla Rautatientori

Tuntemattomasta aikakausilehdestä oleva kuva esittää taidemaalari Victoria Åbergia vuonna 1865. Yksityisomistuksessa olevan maalauksen on tehnyt saksalainen taidemaalari Rosa Petzell (s. 1831). Kerttu Rydmanin kokoelma, Leikekokoelma, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.

Victoria Åberg vuonna 1865

Zachris Topeliuksen kirjoittama artikkeli käsittelee professori Nils Abraham Gyldénin (1805–1888) aloitteesta tapahtunutta yritystä perustaa Suomalainen Taiteilijayhdistys, Finsk Konstnärsförening. Koska Suomen Taideyhdistyksellä oli tuohon aikaan käytettävissään vuosittain vain 400–600...

Tuntematon kirjoittaja [Zachris Topelius]: Exposition af inhemska målares arbeten. Helsingfors Tidningar nr. 81, 11.10.1851

Ripustusta Suomen Taideyhdistyksen 50-vuotisjuhlanäyttelyssä Ateneumissa vuonna 1896. Kartonkipohjustettu kollodiumvedos, 387 x 315 mm, valokuvaaja Daniel Nyblin, Helsinki 1896. Kokoelma AT-SFF-STANTO arkistovedokset, Valokuvakokoelmat, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.

Suomen Taideyhdistyksen 50-vuotisjuhlanäyttelystä, 1896

Albumiinivedos, 94 x 60 mm, tuntematon valokuvaaja, 1860-luku. Kerttu Rydmanin kokoelma, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.

Robert Wilhelm Ekmanin visiittikorttivalokuva, 1860-luku

Arvid Liljelundin Omakuva (1871) kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin. Tässä on pahville liimattu lehtileike teoskuvasta. Kerttu Rydmanin kokoelma, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.

Lehtileike: Arvid Liljelundin Omakuva,1871

Valokuva taidemaalari Gunnar Berndtsonin (1854–1895) muistonäyttelystä Ateneumin taidemuseossa Helsingissä helmikuussa 1896. Kokoelma AT-SFF-STANTO arkistovedokset, Valokuvakokoelmat, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.

Gunnar Berndtsonin muistonäyttely, 1896

Kartonkipohjustettu mustavalkovedos, valokuvaaja Jakob Ljungqvist, Helsinki 1899. Väinö Hämäläisen arkisto, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.

Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun maalausateljee 1899

Suomen Taideyhdistyksen arkisto I, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.

Suomen Taideyhdistyksen lakkasinettileimasin

104 x 64 mm, valokuvaaja Daniel Nyblin, Helsinki, 1890-luku. Kokoelma AT-SFF-STANTO arkistovedokset, Valokuvakokoelmat, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.

Taiteilija Carl Eneas Sjöstrand, visiittikorttivalokuva

Suomen Taideyhdistyksen arkisto, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.

Virkatodistus H. A. Barkmanista, 1848

B. O. Schaumanin muistiinpanoja dukaattikilpailun voittaneista taiteilijoista 1858-1889. Suomen Taideyhdistyksen arkisto, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.

Muistiinpanoja dukaattikilpailun voittaneista taiteilijoista, 1858-1889