Viittaukset

Suomen Taideyhdistys
Suomen Taideyhdistyksen merkitys suomalaisen taide-elämän, taideinstituutioiden ja taiteen kehityksessä on olennainen. Yhdistys on Suomen Kansallisgallerian edeltäjä, ja sen keräämä taidekokoelma on nykyisin osa Kansallisgalleriaan kuuluvien Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon...
Suomen Taideyhdistyksen arpajaiset 11.3.1850
Suomen Taideyhdistyksen vuoden 1850 arpajaisissa voittoja oli 26. Oheisella voittolistalla on kolme taiteilija Ida Silfverbergin teosta, kaikki kopioita ulkomaisista maalauksista (voitot numerot 14–16): Hollantilaisen raatimiehen muotokuva, Henrik IV ja Tyttö kynttilänvalossa. Silfverberg...
Suomen Taideyhdistyksen ensimmäiset stipendiaatit
Herman Adrian Barkmanin kirje Berndt Abraham Godenhjelmille, Christinestad 28.8.1851
Suomen Taideyhdistyksen ensimmäisiin suojatteihin kuulunut Herman Adrian Barkman kirjoitti Kuortaneen kirkkoa varten tekemästään maalauksesta opettajalleen Berndt Abraham Godenhjelmille elokuussa 1851 Kristiinankaupungista. Hän kertoo kirjeessään yrittävänsä myydä maalauksen Kuortaneen kirkkoon ja...
Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun oppilasluettelo Helsingissä 17.2.1849
Suomen Taideyhdistyksen arkiston pöytäkirjojen liitteenä on säilynyt taidemaalari Berndt Abraham Godenhjelmin omakätisesti laatima luettelo Helsingissä toimineen Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun ensimmäisen lukukauden oppilaista. Piirustuskoulussa opiskeli tuolloin 38 henkilöä, joista...
Virkatodistus H. A. Barkmanista, 1848
Suomen Taideyhdistyksen arkisto, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.

Asiasanat

Lisää aiheesta

Hae aiheella Kirjavasta
Herman Adrian Barkman
28.07.1825
Lapväärtti
1855

Herman Adrian Barkman oli kotoisin Lapväärtistä, mutta asui 1840-luvun lopulla Vaasassa. Siellä hänen taitoihinsa tutustui häntä Suomen Taideyhdistyksen stipendiaatiksi suositellut kuvernööri Federley.

Taideopintojensa jälkeen Barkman palasi kotiseudulleen Lapväärtiin uskoen voivansa luoda siellä menestyksekkään taiteilijauran. Hän maalasi jonkin verran tilausmuotokuvia, ja hänen tiedetään tehneen useita kopioita espanjalaisen 1600-luvulla eläneen taiteilija Murillon Neitsyt Maria -aiheisista maalauksista. Barkmanin tekemiä ovat myös Kuortaneen kirkon alttaritaulu ja kirkollinen maalaus Urjalan kirkossa. Barkmanin ura hiipui kuitenkin pian. Hän yritti itsemurhaa, mutta kuoli lopulta koleraan vuonna 1855.

Hanna-Leena Paloposki 2012

Lähteet ja kirjallisuus

Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjat 1846–1857. C 1. Suomen Taideyhdistyksen arkisto I, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Herman Adrian Barkmanin kirje B. A. Godenhjelmille 28.8.1851, Christinestad. Taiteilijakirjekokoelma, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Estlander, C. G., En af de förlorade i vår konst. Walan-album 1881.
Lundström, Marie-Sofie, 2007. Travelling in a Palimpsest. Finnish Nineteenth-Century Painters’ Encounters with Spanish Art and Culture. Humaniora. vol. 343. Helsinki: Finnish Academy of Science and Letters, s. 34, 68–70.
Tikkanen, J. J., 1896. Finska Konstföreningen 1846–1896. Helsingfors: Helsingfors Central-tryckeri.