Lähteillä

Pappissukuun syntynyt Fredrik Cygnaeus (1807–1881) oli innostava hahmo, jonka improvisoidut ja korkealentoiset puheet ja näyttävä olemus painuivat aikalaisten mieliin. Hän oli myös merkittävä mielipidevaikuttaja, jonka puheissa ja taidekäsityksessä ilmenivät intomielisyys ja ihanteellisuus.

Vuodesta 1849 alkaen Fredrik Cygnaeus toimi Suomen Taideyhdistyksen johtokunnan jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana (1863–1878). Tässä tehtävässä Cygnaeus saattoi käyttää valtaa taidekysymyksissä varsin laajasti vaikuttamalla esimerkiksi yhdistyksen teoshankintoihin. Samanaikaisesti hän keräsi myös omaa taidekokoelmaa, jonka hän yhdessä Helsingin Kaivopuistossa sijaitsevan kesähuvilansa kanssa testamenttasi Suomen kansalle. Vuonna 1882 huvilassa aloitti toimintansa maamme vanhin taidemuseo, Cygnaeuksen galleria, jossa yleisö pääsi tutustumaan noin 200 teosta käsittävään taidekokoelmaan.

Cygnaeuksen näkemyksen mukaan taiteella oli kansakuntaa ylevöittävä vaikutus. Hänen puntarissaan teoksen aihe nousi teknisiä ja taiteellisia ansioita tärkeämmäksi. Ihanteellinen kansankuvaus, luontoaiheet ja muotokuvat olivat lähellä hänen sydäntään. Itsensä hän näki taiteen ja taiteilijoiden suojelijana ja tiennäyttäjänä. Palattuaan Suomeen neljä vuotta kestäneeltä, Eurooppaan suuntautuneelta opintomatkalta, Cygnaeus huomioitiin tärkeänä kulttuuripersoonana.

Jo vuonna 1850-luvulla Fredrik Cygnaeus aloitti tunnustelut taideakatemian perustamiseksi Suomeen. Hänen ponnisteluistaan huolimatta hanke seuraavalla vuosikymmenellä haudattiin valtiovallan taholta. Cygnaeus kuitenkin pysyi ideansa takana järkähtämättömästi.