Henkilöt
Dokumentit
Varsinaiset kuvataiteeseen liittyneet jatko-opintomatkat alkoivat 1850-luvun alussa, jolloin suomalaiset taideopiskelijat skandinaavisten taiteilijoiden vanavedessä saapuivat Düsseldorfiin. Kaupungin porvarillinen ja työteliäs ilmapiiri soveltui pohjoisesta tulleiden taideopiskelijoiden ajattelutapaan. Kuninkaallinen Preussin Taideakatemia Düsseldorfissa oli lopulta vain harvojen suomalaisten taiteilijan ulkomainen opiskelupaikka, vaikka kaupunki oli suomalaisille ensisijainen kohde 1850- ja 1860-luvuilla. Suomen Taideyhdistyksen johto työskenteli aktiivisesti löytääkseen kotimaan piirustuskoulujen oppilaiden joukosta sopivia lahjakkuuksia lähetettäviksi erityisesti maisemamaalauksen opintojen pariin.
Düsseldorfin Taideakatemia oli avoinna vain mieshakijoille naisten joutuessa poikkeuksetta etsimään itselleen yksityisopettajan. Akatemiaopinnoissa edettiin tiukan hierarkian mukaisesti. Opiskelija joutui piirtämään alkeisluokalla kipsiveistoksien mukaan siihen asti kunnes edistyminen katsottiin opettajien mielestä riittäväksi. Monia nuoria taiteilijoita kiinnostikin huomattavasti enemmän piirtäminen suoraan luonnosta. Näiden luonnosten pohjalta maalattiin varsinainen teos, jota metodia myös norjalainen professori Hans Gude (1825–1903) opetuksessaan käytti. Werner Holmberg opiskeli pelkästään Guden yksityisoppilaana, mikä mahdollisti hänelle etenemisen akatemiaopintoja nopeammin. Hjalmar Munsterhjelmista (1840–1905) sitä vastoin tuli vuonna 1865 ensimmäinen koko Düsseldorfin Taideakatemian koulutuksen suorittanut suomalainen.
Historiamaalauksen alalla suomalaiset hakeutuivat professori Otto Mengelbergin (1818–1890) luo. Hänen oppilaisiinsa lukeutuivat Erik Johan Löfgren, Alexandra Frosterus (1837–1916) ja Victorine Nordenswan (1838–1872). Sääty-yhteiskunnan ylimpiin kerroksiin kuuluneet taideopiskelijat, niin miehet kuin naisetkin, olivat kielitaitoisia ja liikkuivat sulavasti Düsseldorfin taiteilijapiireissä. Kaupunkiin saapuneiden suomenkielisten, vähävaraisten opiskelijoiden laita oli toisin. Elias Muukka (1853–1938) sai onnekseen vuonna 1877 opettajakseen professori Eugen Dückerin (1841–1916). Baltiansaksalaisena tämä osasi viroa, joten Muukka ymmärsi häntä ja saattoi vastata suomeksi.
Felix Frang (1862–1932) oli samoin suurissa vaikeuksissa opiskeluvuosinaan niukan kielitaitonsa vuoksi. Hän joutui tukeutumaan opiskelutovereidensa Victor Westerholmin (1860–1919) ja Torsten Wasastjernan (1863–1924) apuun. Nämä kolme 1880-luvulla opiskellutta taiteilijaa kuuluivat viimeisiin Suomen Taideyhdistyksen toimesta Düsseldorfiin lähetettyihin opiskelijoihin. Muuttuneita asenteita kuvaavasti kirjoitti Pariisissa opiskellut Axel Gallén (1865–1931) Felix Frangille joulukuussa 1885: ” --Ahlstedtiko se oli joka sinun Düsseldorfiin toimitti? Elä sure sentään Frang kyllä sinä niin paljon mies olet että sä paskasta kiipeet.--”.
Pariisi oli 1880-luvulla jo selvästi ohittanut muut saksalaiset kaupungit johtavana kuvataiteen opiskelupaikkana ja sen suosio suomalaisten ulkomaisten kuvataidematkojen kohteena nousi tuolloin korkeimmilleen.
Taiteilijoita, tutkijoita ja taiteentuntijoita Düsseldorfissa
August Mannerheim 1829
Ernst Vilhelm Wendelin 1852–1853
Werner Holmberg 1853–1856, 1857–1859, 1859–1860, k. 1860
Erik Johan Löfgren 1853–1858
Carl Anders Ekman 1854–1855, k. 1855
Alexandra Frosterus 1857–1859, 1860–1862
Augusta Soldan 1857–1859, 1860–1862
Magnus von Wright 1857
Victoria Åberg 1858–1860, 1862
Adolf von Becker 1858–1859
Augusta Pipping 1859–1860
Hjalmar Munsterhjelm 1860–1865, 1881
Berndt Lindholm 1863–1865, 1867, 1871–1874
Victorine Nordenswan 1864–1866, 1867–1869, 1869–1870, 1871
Oscar Kleineh 1866–1867, 1886
Arvid Liljelund 1866–1867, 1868–1969, 1876–1878, 1883
Thorsten Waenerberg 1866–1870, 1871–1873
Fanny Churberg 1867–1869, 1871–1874, 1878
Karl Emmanuel Jansson 1868–1870, 1871–1873
Fredrik Ahlstedt 1869–1870, 1871–1874
Emma Gyldén 1868–1869
Selma Schaeffer 1869–1870
Helga Söderström 1872–1873, 1873–1874
Elias Muukka 1877–1879
Fridolf Weurlander 1878–1879
Ellen Favorin 1878–1879
Victor Westerholm 1878–1880, 1881–1882, 1883–1884, 1885–1886, 1890
Gösta R. Sundman 1884
Felix Frang 1885–1888
Torsten Wasastjerna 1885–1888, 1891
Fredrik Cygnaeus 1844, 1856
Zachris Topelius 1856
Emil Nervander 1864
Eliel Aspelin 1889
Helena Hätönen 2013
Lähteet ja kirjallisuus
Suomen Taideyhdistyksen arkisto I, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Taiteilijakirjekokoelma, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Hätönen, Helena. Suomalaisten taiteilijoiden matkoja Saksassa 1800-luvulla. Julkaisematon käsikirjoitus.
Baumgärtel, Bettina, 2011. “Die Düsseldorfer Malerschule und ihre internationale Ausstrahlung”. Die Düsseldorfer Malerschule und ihre internationale Ausstrahlung 1819–1918. Band I. Düsseldorf: Museum Kunstpalast Düsseldorf.
Hovi-Wasastjerna, Päivi, 2004. Helsinki-Düsseldorf-Pariisi - taidemaalari Torsten Wasastjernan matkassa... [Kauniainen]: [Päivi Hovi-Wasastjerna].
Huusari, Marja-Leena, 1988. Felix Frang 1862–1932. Ikaalinen: Ikaalinen Oy.
Illustrerad katalog till Finska Konstutsällningen / Suomen Taidenäyttely 1885. Helsingfors: Finska Konstföreningen.
Konttinen, Riitta, 2007. Naistaiteilijat Suomessa keskiajalta modernismin murrokseen. Helsinki: Tammi.
Koskimies-Envall, Marianne ja Räty, Leena, 2010. Kesäpäiviä - Elias Muukka suomalaisen maiseman tulkkina. Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 1/2010 / Pohjanmaan museon julkaisuja 40. Lappeenranta: Etelä-Karjalan taidemuseo / Vaasa: Pohjanmaan museo.
Kuurne, Jouni, 2002. Mathilda Rotkirch taiteilija ja matkailija. Porvoon museo ja Turun taidemuseo. [Porvoo]: Porvoon museo / [Turku]: Turun taidemuseo.
Laitala, Susanna, 1994. Paroni Mannerheimin kauniit naiset. Helsinki: Otava.
Pettersson, Susanna, 2006. ”Saksa: maisema, ekspressio, politiikka, pop”. Vierailla mailla. Päätoim. Liisa Lindgren. [Helsinki]: WSOY.
Ratia, Mildred, 1989. ”Victorine Nordensvan”. Hämeenlinnan kuvataiteilijoita 1860–1960. Hämeenlinnan taidemuseo 18.1.–10.9.1989. Hämeenlinnan taidemuseon julkaisuja 1/1989. Hämeenlinna: Hämeenlinnan taidemuseo.
Reitala, Aimo, 1989. ”Maalaustaide 1860–1880”. Ars - Suomen taide 3. [Espoo]: Weilin+Göös.
Reitala, Aimo, 1990. Hjalmar Munsterhjelm ja hänen maisemataiteensa. Retretti 19.5.–2.9.1990. Savonlinna: Punkaharjun taidekeskus.
Reitala, Aimo, 1995. ”Berndt Lindholm”. Berndt Lindholm. Turun taidemuseo 7.6.–27.8.1995. Turku: Turun taidemuseo.
Ringbom, Sixten, 1986. Art history in Finland before 1920. History of Learning and Science in Finland 15b. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica.
Schybergson, M. G., 1916. Carl Gustaf Estlander Levnadsteckning. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland CXXXI. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.
Selkokari, Hanne, 2008. Kalleuksia isänmaalle Eliel Aspelin-Haapkylä taiteen keräilijänä ja taidehistorioitsijana. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 115. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys.
Tervo, Tuija, 2003. ”Matkalla Oscar Kleinehin kanssa”. Oscar Kleineh 1846–1919. Amos Anderssonin taidemuseo, Helsinki 14.2.–4.5.2003. Turun taidemuseo 23.5.–7.9.2003. Helsinki: Amos Andersonin taidemuseo.
[Tikkanen, J. J. ja Waenerberg, Thorsten], 1896. Finska Konstföreningen 1846–1896. Helsingfors: Finska Konstföreningen.
Topelius, Zacharias, 1998. Elämäkerrallisia muistiinpanoja. Julkaisija Paul Nyberg. Suomennos Helmi Krohn. Näköispainos vuonna 1923 ilmestyneestä ensipainoksesta. Helsinki: Otava.