Magnus von Wrightin kirje vaimolleen Sofi von Wrightille, sivu 1/4. Taiteilijakirjekokoelma, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
Magnus von Wrightin kirje vaimolleen Sofi von Wrightille, sivu 2/4. Taiteilijakirjekokoelma, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
Magnus von Wrightin kirje vaimolleen Sofi von Wrightille, sivu 3/4. Taiteilijakirjekokoelma, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
Magnus von Wrightin kirje vaimolleen Sofi von Wrightille, sivu 4/4. Taiteilijakirjekokoelma, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
Viittaukset
Kesällä 1857 Magnus von Wright teki opintomatkan Düsseldorfiin, joka oli ajan merkittävin eurooppalainen taidekeskus erityisesti skandinaavisten maisemamaalareiden keskuudessa. Saavuttuaan perille häntä odotti siellä vaimolta, ”Sofi” von Wrightiltä (1813–1874) saapunut kirje. Vastauskirjeessään von Wright kertoo matkastaan sekä ensimmäisistä vaikutelmistaan ja suunnitelmistaan kaupungissa.
Heti saavuttuaan Düsseldorfiin Magnus von Wright tapasi siellä vuodesta 1853 opiskelleen taidemaalari E. J. Löfgrenin, jonka avulla tarvittavat kontaktit solmittiin nopeasti. Von Wright mainitsee opettajansa, norjalaisen professori Guden (1825–1903), ”aikamme suurimman maisemamaalarin” ja taiteilijatar Augusta Soldanin (1826–1886), jonka kanssa Kuopiossa Magnus von Wright oli usein aiemminkin maalannut.
Ruotsalaisia taiteilijoita kaupungissa oli runsaasti, taideakatemiassa odottivat hienot maalauskokoelmat ja kaupunki ympäröivine maaseutuineen tarjosi runsaasti hyviä aiheita. Surulliselta tuntui vain se, ettei tademaalari Ferdinand von Wright ollut myös mukana. Magnus von Wright olisi halunnut jakaa taidekokemusten synnyttämän ilon veljensä kanssa. Samalla 53-vuotiaassa taiteilijassa heräsi haikeus siitä, ettei ollut jo paljon aikaisemmin päässyt ulkomaille kehittämään taiteellisia kykyjään: ”äfven jag hadde då kunnat blifva en målare” / ”jopa minusta olisi silloin voinut tulla taidemaalari.” Magnus von Wright ei uskonut palaavansa Helsinkiin ennen syyskuun alkua.
Taiteilijoiden matkatunnelmat välittyvät ehkä parhaiten juuri säilyneen kirjeenvaihdon tai päiväkirjojen kautta. Yksittäisestä kirjeestä voi edellä referoidun tavoin saada selville myös historiallisia uutuuksia, aikakauden tapoja ja henkilöiden välisiä suhteita. Tässä kirjeessä sivutaan myös kotiin jääneiden huolia kuten uuden palvelijattaren palkkaamista syksyksi. Magnus von Wright ei kirjettä kirjoittaessaan vielä tiennyt, että hän viipyisi kaupungissa suunnitellun kuukauden sijasta kaksi. Aika kului nopeasti maalatessa aamusta iltaan öljyväriharjoitelmia ja imiessä vaikutteita kaikesta nähdystä.
Lähteet ja kirjallisuus
Ervamaa, Jukka, 1989. "Kuvataide autonomian alkuajalla". Ars. Suomen taide. 3. Toim. Salme Sarajas-Korte. [Espoo]: Weilin+Göös.
Wright, Magnus von, 1805–1868. Dagbok 1850–1862. Konsnärsbröderna von Wrights dagböcker 3. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland. Utgiven Anto Leikola [et al.] 2001. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.