Koulutusta ulkomailta - 1800-luku
Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulut 1800-luvun Turussa ja Helsingissä keskittyivät antamaan opetusta vain taiteen tekemisen alkeissa. Ulkomaille lähdettiin hankkimaan lisäkoulutusta sekä kansainvälistä tunnettuutta. Varhaisin opintopaikka oli Ruotsissa, Tukholman kuninkaallinen taideakatemia. Myös Kööpenhamina oli luonteva kohde, samaten Pietari ja Rooma. Niissä opiskelivat yksittäiset taideopiskelijat, kun taas 1800-luvun puolivälissä suunnattiin suurin joukoin kohti Düsseldorfia ja muita saksalaisia taidekouluja.
1800-luvun lopulta alkaen Ranskan, erityisesti Pariisin vetovoima houkutteli puoleensa myös suomalaisia opiskelijoita. Taiteilijoiden opiskelu ja työskentely Ranskassa tuohon aikaan vaikutti merkittävästi Suomen taiteen niin kutsutun kultakauden syntyyn ja kukoistukseen.
Suurkaupunkien lisäksi taiteilijat ovat matkustaneet pienempiin kaupunkeihin sekä maaseuduille, kuten Ranskan Bretagneen tai Italian Assisiin.
Kaukomatkailua
Matkoja tehtiin toki myös kauemmas, esimerkiksi Gunnar Berndtson (1854–1895) Egyptiin ja Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) Itä-Afrikkaan ja Yhdysvaltoihin. Myöhemmin myös modernistit suuntasivat ulkomaille, kuten Anitra Lucander (1918–2000) Intiaan, Nepaliin, Jordaniaan ja Egyptiin. New York on kiinnostanut monia, ja ensimmäisten suomalaistaiteilijoiden joukossa siellä ovat työskennelleet Eila Hiltunen (1922–2003) ja Lars-Gunnar Nordström (1924–2014).
Kansainvälistymistä ja nomadielämää
Suomen oma taide-elämä kehittyi voimakkaasti 1800-luvulta alkaen, ja syvällisempää taidekoulutusta ja menestystä on ollut sittemmin mahdollista saada kotimaassa. Suomalaisten taiteilijoiden matkustelu maailmalle ole siitä huolimatta suinkaan vähentynyt.
1970-luvulla noin neljännes suomalaisista taiteilijoista hankki koulutusta myös ulkomailta, 1980-luvulla hieman harvempi. 2000-luvulle tultaessa nuorista taiteilijoista peräti noin 40 % on opiskellut ulkomailla – suosikkimaina Iso-Britannia, Ranska ja Saksa. 2000-luvun taiteilijoita ovat niin ikään kiinnostaneet Ruotsi, Yhdysvallat, Italia ja Venäjä.
Matkustamisen helppous ja internet-yhteydet ovat pienentäneet maapalloa, mutta maailmalta haetaan omakohtaisia kokemuksia ja kansainvälistymistä, myös taideopintojen jälkeen. Ihmisten vapaa liikkuvuus on koettu 1980-luvulta alkaen yhdeksi tärkeäksi oikeudeksi. Etenkin 1990-luvulla residenssi- ja projektityöskentely yleistyivät taiteilijoiden työssä. Myös yhteistyötä ulkomaisten gallerioiden kanssa tehdään paljon. Taiteilijat voivat jopa kokea itsensä nykyajan ”nomadeiksi”.
Taiteilijoiden matkoista Kansallisgallerian arkistokokoelmissa
Kansallisgallerian arkistossa taiteilijoiden matkoista kertovat taiteilijoiden kirjeet ja muut asiakirjat, valokuvat, Suomen Taideyhdistyksen arkistossa säilyneet matka-apurahojen anomukset ja päätökset sekä lehtileikkeet ulkomailla pidetyistä taidenäyttelyistä. Kansallisgallerian kirjastossa tietoa löytyy muun muassa näyttelyluetteloista.
Anna Lindfors 2012 (päivitetty 1/2014)
Henkilöt
Dokumentit
Sisällysluettelo
Lähteet ja kirjallisuus
Hautala, Kristiina 1973. Kuvataiteilijakunnan rakenne ja taloudellinen asema 1970. Valtion taidehallinnon julkaisuja no 2. Helsinki: [Valtion taidehallinto].
Italiassa ja Saksanmaalla – Taiteilijoiden ja taiteentuntijoiden matkassa 1840–1930 2011. toim. Teppo Jokinen & Hanne Selkokari. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1328, tiede. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Karttunen, Sari 1988. Taide pitkä – leipä kapea. Taiteen keskustoimikunnan julkaisuja nro 2. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta.
Karttunen, Sari 2006. Kuvataiteilijoiden koulutusurat – Ammattiopinnot Suomessa ja ulkomailla. Tilastotietoa taiteesta nro 37. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta.
Karttunen, Sari 2009. ”Kun lumipallo lähtee pyörimään” – Nuorten kuvataiteilijoiden kansainvälistyminen 2000-luvun alussa. Taiteen keskustoimikunta, tutkimusyksikön julkaisuja N:o 36. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta.
Muukkonen, Marita 2010. ”Nomadit taiteilijat ja kyky kuvitella jotain muuta”. Export Import – nykytaiteen kansainväliset suomalaiset. Helsinki: Suomen Taideyhdistys, s. 60–75.
Ojanperä, Riitta 2010. ”Suomalaiset taiteilijat matkoilla”. Export Import – nykytaiteen kansainväliset suomalaiset. Helsinki: Suomen Taideyhdistys, s. 84–111.
Vierailla mailla – Taiteen teemat 2006. Päätoim. Liisa Lindgren. [Espoo]: Weilin+Göös.