Henkilöt
1870-luvulla Rooma oli erityisesti kuvanveistäjien suosima ulkomaankohde, ja sinne matkustivat myös Robert Stigell (1852-1907), Johannes Takanen (1849-1885), Johan Erland Stenberg (1838-1896) ja Alina Forsman (1845-1899). Taidemaalareista Italiassa opiskelivat samoihin aikoihin muun muassa Severin Falkman (1831-1889) ja Victoria Åberg, joka asui pitkään Firenzessä ja kävi sieltä useita kertoja Roomassa 1860- ja 1870-luvuilla.
Italian merkitys taideopiskelijoille alkoi vähentyä realismin ja ulkoilmamaalauksen tulon myötä, ja Pariisi alkoi vetää yhä enemmän myös suomalaisia taiteilijoita. Italiaa ei kuitenkaan hylätty kokonaan. 1880-luvun lopulla ja erityisesti 1890-luvulla suunnistettiin ennen kaikkea Firenzeen, jossa taiteilijoita vetivät puoleensa varhaisrenessanssin taide ja freskomaalaus. Ensimmäisiä Firenzeen matkaajia tuolloin olivat kuvanveistäjä Sigrid af Forselles ja taiteilija Venny Soldan-Brofeldt. Vuosisadan lopun kävijöiden joukossa ovat kaikki tuon ajan keskeiset suomalaiset taiteilijat: esimerkiksi Helene Schjerfbeck, Eero Järnefelt, Pekka Halonen, Akseli Gallen-Kallela ja Hugo Simberg. Ellen Thesleffin ja Magnus Enckellin ennen 1890-luvun puoliväliä alkanut Italia-suhde kesti taiteilijoiden koko elämän, ja Sigrid af Forselles kuoli Firenzessä vuonna 1935 siellä pitkään asuttuaan. Elin Danielson-Gambogi jäi pysyvästi Italiaan avioiduttuaan sikäläisen taiteilija Rafaello Gambogin kanssa.
Toinen huippukausi suomalaisten taiteilijoiden Firenzen-matkailussa koitti heti uuden vuosisadan alussa, jolloin siellä asuivat ja opiskelivat muun muassa Eemil Halonen, Juho Rissanen, Hilda Flodin, Gabriel Engberg ja Yrjö Liipola. Kuvanveistäjä Viktor Malmberg opiskeli Firenzessä 1890-luvulla ja asui sen jälkeen Italiassa vuoteen 1902 asti.
Hanna-Leena Paloposki 2013
Lähteet ja kirjallisuus
Italiassa käyneet suomalaiset taiteilijat 1919–1944. Hanna-Leena Paloposken kokoama lista. Yksityiskokoelma.
Lindgren, Liisa, 2006. "Romanttisten unelmien ja klassisten ihanteiden Italia." Vierailla mailla. Päätoim. Liisa Lindgren, Rakel Kallio, Susanna Pettersson, Riitta Ojanperä ja Elina Heikka. Espoo: Weilin+Göös, s. 60–106.
Lindström, Aune, 1975. "L’Arte finlandese e l’Italia". Il Veltro, Rivista della civiltà italiana XIX (1975) 5–6, s. 581–592.
Paloposki, Hanna-Leena, 2011. ”Taiteilija Laura Järnefeltin Rooman-matka 1927–1928.” Italiassa ja Saksanmaalla. Toim. Teppo Jokinen ja Hanne Selkokari. SKS:n toimituksia 1328. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Paloposki, Hanna-Leena, 2012. Taidenäyttelyt Suomen ja Italian julkisissa kuvataidesuhteissa 1920-luvulta toisen maailmansodan loppuun. Kuvataiteen keskusarkisto 24. Helsinki: Valtion taidemuseo/Kuvataiteen keskusarkisto. Verkkojulkaisu www.fng.fi/taidenayttelyvaihtoitaliajasuomi .
Puokka, Jaakko, 1962. "Suomen ja Italian kuvataideyhteyksistä". Taide 2/62, s. 50–53.
Suvikumpu, Liisa, 2009. Kulttuurisia kohtaamisia. Suomalaiset kuvataiteilijat ja Rooma 1800-luvulla. Helsinki.
Waenerberg, Annika, 1999. ”Firenzeen – mutta miksi? Vuosisadanvaihteen suomalaisten taiteilijoiden Firenzen matkojen taustaa.” Vieraana Toscanassa. Grassinan ateljeetalon historiaa. Hyvinkään taidemuseo 12.2.–5.4.1999. Hyvinkää: Hyvinkään taidemuseo, s. 18–27.