Lähteillä

Itseoppineen taiteilijan taideopinnot

Haminanlahden kartanon vanhin poika Magnus von Wright viehättyi luonnontieteistä jo lapsuudessaan linnustaessaan isänsä ja veljiensä kanssa Kuopion seudun metsissä. Kiinnostus eläintieteellisiin kuvituksiin syntyi samoin lapsuusvuosina ja jatkui yhä taitavampien, omaan havaintoon perustuvien piirustusten ja akvarellien tuotantona. Siirryttyään Ruotsiin 1826 hän ryhtyi opiskelemaan uutta graafista tekniikkaa, litografiaa, jota saattoi hyödyntää eläin- ja kansatieteellisissä kuvituksissa.

Syksyllä 1826 Magnus von Wright aloitti Tukholmassa myös lukuvuoden kestäneet säännölliset taideopintonsa. Hän opiskeli sekä Kuninkaallisessa Taideakatemiassa että Fahlcrantzin ja Julinin alkeispiirustuskoulussa (Kongliga Akademien för de Fria Konsterna, Fahlcrantz och Julins institut för elementar undervisning i figur- och landskapsteckning). Myöhempi tutkimus on kuitenkin katsonut opintojen keston ja merkityksen vähäiseksi. Juuri tuolloin Magnus von Wright tutustui ruotsalaisen taidemaalari Carl Johan Billmarkin (1804–1870) litografioihin, joiden kautta hän kiinnostui erityisesti maisemataiteesta.

Helsingin kuvataide-elämän käynnistäjiä

Muutettuaan Helsinkiin vuonna 1831 Magnus von Wright joutui aluksi ansaitsemaan elantonsa kartanpiirtäjänä. Kärsittyään vuosia valtion maanmittauskonttorin huonosta työilmapiiristä hän onnistui suhteillaan saamaan uuden työpaikan yliopiston museon eläintieteellisten kokoelmien konservaattorina ja museonhoitajana. Monipuolisten tietojensa ja taitojensa avulla hän järjesti ja kartutti näitä kokoelmia antaumuksellisesti. Kun yliopiston piirustusmestarin paikka vuonna 1849 avautui, von Wright valittiin piirustuksenopettajan virkaan. Tätä varhaisen kotimaisen taideopetuksen kannalta tärkeää tointa von Wright hoiti kuolemaansa asti.

Magnus von Wrightin ponnistelut nuorempien veljiensä Wilhelm (1810–1887) ja Ferdinand von Wrightin kuvataiteellisen uran edistäjänä tunnetaan. Ratkaisevan tärkeä panos suomalaisen kuvataiteen kehitykseen oli hänen keskeinen osuutensa Taideyhdistyksen perustamisessa. Hän toimi Suomen Taideyhdistyksen johtokunnassa alusta alkaen aina kuolemaansa asti. Käytännössä hän joutui usein hoitamaan myös yhdistyksen näyttelyiden kuraattorin ja näyttelymestarin tehtäviä.

Monipuolinen taiteellinen tuotanto

Oma ura taidemaalarina jäi välillä sivuun suuren perheen elättämiseen liittyneiden vaikeuksien vuoksi. Lisäansioita saadakseen Magnus von Wright otti vastaan erilaisia tilaustöitä kuten aatelisvaakunoiden ja lääketieteellisten kuvitusten toteuttamista. Hän antoi jo 1830-luvun alusta asti piirustuksen ja kaunokirjoituksen opetusta niin yksityisesti kuin useissa helsinkiläisissä kouluissa. Von Wright jatkoi lisäksi kivipiirrostaitojensa hiomista painaakseen piirustusopetuksen tarpeisiin suunnittelemiaan mallilehtisalkkuja. Myöhemmin hän osallistui maisemapiirustuksillaan Finland framställdt i teckningar -teoksen kuvittamiseen.

Vasta 1840-luvulla Magnus von Wright aloitti öljyvärimaalauksen, jonka tekniikkaan hän tutustui Johan Erik Lindhin opastuksella. Opiskeltuaan vuonna 1857 Düsseldorfissa kahden kuukauden ajan norjalaisen maisemamaalari Hans Guden (1825–1903) johdolla, hän suuntautui yhä selvemmin suomalaisen kulttuurimaiseman kuvaamiseen. Magnus von Wright tunnetaan erityisesti oman aikansa Helsingin eri vuodenaikojen ja kaupungin silloisen rakennuskannan ylittämättömänä tallentajana.

Magnus von Wrightin lakonisia päiväkirjamerkintöjä täydentävät hänen eri arkistoissa säilyneet kirjeensä. Niiden kautta on mahdollista tavoittaa jotakin syvempää taiteilijan ajatuksista ja pyrkimyksistä. Kuvataiteen keskusarkiston Taiteilijakirjekokoelmassa on n. 130 kappaletta Magnus von Wrightin kirjettä vaimolleen.