Viittaukset
Asiasanat
Berndt Abraham Godenhjelm (1799–1881) aloitti Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun ensimmäisenä opettajana marraskuussa 1848. Opetusvelvollisuus oli aluksi vain neljä viikkotuntia lukuvuoden kestäessä kahdeksan kuukautta, mutta taiteilija saattoi ottaa lisäksi yksityisoppilaita. Godenhjelm opetti yhtäjaksoisesti eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 1869 asti piirustusta ja ainakin yksityisesti maalausta kymmenille suomalaisille taiteilijoille.
Nuoren Berndt Godenhjelmin odotettiin hakeutuvan virkauralle, joten hän opiskeli Turun yliopistossa lakimieheksi. Valmistuttuaan vuonna 1820 hänet nimitettiin Käkisalmen kihlakunnan tuomariksi. Kuvataide oli kuitenkin jo varhain vetänyt häntä puoleensa. Hänellä oli takanaan jonkin verran grafiikan opintoja opiskelukaupungistaan Turusta ja lyhytaikaisesti Tukholmasta, kun hän ministerivaltiosihteeri Robert Henrik Rehbinderin (1777–1841) välityksellä sai opiskelupaikan Venäjältä, Pietarista. Opiskelu tapahtui keisari Nikolai I:n (1796–1855) käsikassasta vuosina 1827–1832 maksetun apurahan turvin.
Ansioluettelossaan varatuomari Godenhjelm mainitsee suorittaneensa Pietarin Taideakatemian kaikki luokat kuusi vuotta kestäneiden opintojensa aikana opettajanaan taidegraafikko Nikolai Utkin (1780–1868). Hän asui sen jälkeen Pietarissa vielä 16 vuotta maalaten muotokuvien ohella ikonostaaseja ja alttaritauluja. Varhaisimpia luterilaisiin kirkkoihin tarkoitettuja alttaritauluja olivat Siestarjoen, Mäntyharjun ja Alaskan Sitkan seurakunnille 1830-luvulla maalatut aiheet. Turun Pyhän Alexandran ortodoksisen kirkon ikonostaasiin hän maalasi 17 ikonin kokonaisuuden vuosina 1843–1844.
Godenhjelm omaksui Pietarissa vuosisadan alkupuolen akateemiselle historiamaalaukselle tyypillisen veistoksellisen muotokielen. Hänen tuotantonsa merkittävimpiin teoksiin kuuluu viileän rauhallinen interiöörimaalaus Omakuva työhuoneessa Pietarissa, Ateneumin taidemuseon kokoelmat. Historiamaaluksiin lukeutuneet kirjalliset aiheet ja kirkkotaide edustavat enemmän romantiikan ajan kuvakulttuurille läheistä ihanteellisuutta ja tunteikkuutta. Muutettuaan perheineen Helsinkiin Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajaksi, Godenhjelmillä oli jo takanaan pedagoginen ura Pietarin Pyhän Katariinan ruotsinkielisen seurakunnan koulun piirustuksenopettajana.
Suomessa Godenhjelm sai myös Suomen Taideyhdistyksen kautta vastaanottaa seurakuntien alttaritaulutilauksia, joita hänen tiedetään maalanneen yhteensä noin 30 kirkkoon. Hän edusti R. W. Ekmanin ohella 1850- ja 1860-luvuilla maamme johtavia kykyjä kirkollisen maalaustaiteen saralla.
Lähteet ja kirjallisuus
Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjat 1846–1857. Suomen Taideyhdistyksen arkisto I, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Taiteilijakirjekokoelma, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Hanka, Heikki, 1995. Kuin kuvastimessa. Suomalaisen kirkkomaalauksen yleispiirteitä uskonpuhdistuksen jälkeen. Jyväskylän yliopiston taidehistorian laitoksen julkaisuja 5. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Hanka, Heikki, 2004. "Berndt Abraham Godenhjelm". Transfigurations, Finns in Russian America. Jyväskylän yliopiston museon julkaisuja 16. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Levanto, Marjatta, 1982. "B. A. Godenhjelm – taiteilija taiteemme nousun taustalla". Godenhjelm. Ateneumin taidemuseo, Konstmuseet i Ateneum 9.9.–10.10.1982. Helsinki: Ateneum.
Rönkkö, Marju, 1995. Suomalaisten kuvataiteilijoiden opinnoista Pietarin Taideakatemiassa ja Taiteiden tukiyhdistyksen piirustuskoulussa autonomian aikana 1809–1917. Taidehistorian laitos, Jyväskylän yliopisto. Pro gradu-tutkielma.