Opetustavoiltaan liberaalin professori Hans Guden siirtyminen Düsseldorfista Karlsruhen taideakatemiaan professoriksi, aiheutti häntä ihailevien maisemamaalareiden vaelluksen samaan paikkaan. Berndt Lindholm ja Hjalmar Munsterhjem jatkoivat molemmat työskentelyään Karlsruhessa. Realismiin ja maalauksellisuuteen kiinnitettiin huomiota varsinkin luonnoksissa, mutta varsinaiset suuret näyttelyteokset toteutettiin usein Düsseldorfin ihanteiden mukaisesti dramaattisena maisemana täytehenkilöillä varustettuina. Saksan ja Ranskan välinen sota sai monet taiteilijat palaamaan Suomeen 1870–1871.
Taiteilijoita ja taiteentutkijoita Karlsruhessa
August Mannerheim 1828
Berndt Lindholm 1865–1866
Hjalmar Munsterhjelm 1866–1869
Oscar Kleineh 1866–1870
Emma Gyldén 1869
Mathilda Sundström 1869
Thorsten Waenerberg 1870
C. G. Estlander 1860
Helena Hätönen 2013
Lähteet ja kirjallisuus
Suomen Taideyhdistyksen arkisto I, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Taiteilijakirjekokoelma, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Hätönen, Helena. Suomalaisten taiteilijoiden matkoja Saksassa 1800-luvulla. Julkaisematon käsikirjoitus.
Baumgärtel, Bettina, 2011. “Die Düsseldorfer Malerschule und ihre internationale Ausstrahlung”. Die Düsseldorfer Malerschule und ihre internationale Ausstrahlung 1819–1918. Band I. Düsseldorf: Museum Kunstpalast Düsseldorf.
Hovi-Wasastjerna, Päivi, 2004. Helsinki-Düsseldorf-Pariisi - taidemaalari Torsten Wasastjernan matkassa... [Kauniainen]: [Päivi Hovi-Wasastjerna].
Huusari, Marja-Leena, 1988. Felix Frang 1862–1932. Ikaalinen: Ikaalinen Oy.
Illustrerad katalog till Finska Konstutsällningen / Suomen Taidenäyttely 1885. Helsingfors: Finska Konstföreningen.
Konttinen, Riitta, 2007. Naistaiteilijat Suomessa keskiajalta modernismin murrokseen. Helsinki: Tammi.
Koskimies-Envall, Marianne ja Räty, Leena, 2010. Kesäpäiviä - Elias Muukka suomalaisen maiseman tulkkina. Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 1/2010 / Pohjanmaan museon julkaisuja 40. Lappeenranta: Etelä-Karjalan taidemuseo / Vaasa: Pohjanmaan museo.
Kuurne, Jouni, 2002. Mathilda Rotkirch taiteilija ja matkailija. Porvoon museo ja Turun taidemuseo. [Porvoo]: Porvoon museo / [Turku]: Turun taidemuseo.
Laitala, Susanna, 1994. Paroni Mannerheimin kauniit naiset. Helsinki: Otava.
Pettersson, Susanna, 2006. ”Saksa: maisema, ekspressio, politiikka, pop”. Vierailla mailla. Päätoim. Liisa Lindgren. [Helsinki]: WSOY.
Ratia, Mildred, 1989. ”Victorine Nordensvan”. Hämeenlinnan kuvataiteilijoita 1860–1960. Hämeenlinnan taidemuseo 18.1.–10.9.1989. Hämeenlinnan taidemuseon julkaisuja 1/1989. Hämeenlinna: Hämeenlinnan taidemuseo.
Reitala, Aimo, 1989. ”Maalaustaide 1860–1880”. Ars - Suomen taide 3. [Espoo]: Weilin+Göös.
Reitala, Aimo, 1990. Hjalmar Munsterhjelm ja hänen maisemataiteensa. Retretti 19.5.–2.9.1990. Savonlinna: Punkaharjun taidekeskus.
Reitala, Aimo, 1995. ”Berndt Lindholm”. Berndt Lindholm. Turun taidemuseo 7.6.–27.8.1995. Turku: Turun taidemuseo.
Ringbom, Sixten, 1986. Art history in Finland before 1920. History of Learning and Science in Finland 15b. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica.
Schybergson, M. G., 1916. Carl Gustaf Estlander Levnadsteckning. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland CXXXI. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.
Selkokari, Hanne, 2008. Kalleuksia isänmaalle Eliel Aspelin-Haapkylä taiteen keräilijänä ja taidehistorioitsijana. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 115. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys.
Tervo, Tuija, 2003. ”Matkalla Oscar Kleinehin kanssa”. Oscar Kleineh 1846–1919. Amos Anderssonin taidemuseo, Helsinki 14.2.–4.5.2003. Turun taidemuseo 23.5.–7.9.2003. Helsinki: Amos Andersonin taidemuseo.
[Tikkanen, J. J. ja Waenerberg, Thorsten], 1896. Finska Konstföreningen 1846–1896. Helsingfors: Finska Konstföreningen.
Topelius, Zacharias, 1998. Elämäkerrallisia muistiinpanoja. Julkaisija Paul Nyberg. Suomennos Helmi Krohn. Näköispainos vuonna 1923 ilmestyneestä ensipainoksesta. Helsinki: Otava.