Viittaukset
Asiasanat
Lisää aiheesta
Ruotsalaissyntyinen taidemaalari Johan Erik Lindh (1793-1865) opiskeli Tukholman Kuninkaallisessa Taideakatemiassa taidemaalari Emanuel Limnellin (1766–1861) johdolla, mutta varsinaisesti hän työskenteli Tukholman maalariammattikunnan koristemaalarina vuodesta 1814. Kisällivaelluksellaan 1817 Lindh päätyi Suomeen ja sai Kokkolassa tehtäväkseen maalata seurakunnan kirkkoon Ristiinnaulittu-aiheisen alttaritaulun (1819). Aiheenvalinta oli samalla sidoksissa vaadittuun maalariammattikunnan mestarinäytteeseen.
Koristemaalauksen ohella edustusmuotokuvien tilaukset aateliston ja rannikkokaupunkien vaurastuvan porvariston taholta toivat merkittäviä työtilaisuuksia taiteilijalle. Tähän kasvavaan kysyntään Lindh pyrki vastaamaan aluksi Vaasassa ja sittemmin Turussa vuosina 1825–1827. Muutettuaan suuriruhtinaskunnan pääkaupunkiin Helsinkiin hänen maineensa taitavana ja nopeana muotokuvamaalarina vakiintui.
Lindh jatkoi jo Vaasassa aloittamaansa maalarioppilaiden koulutusta perustamalla Helsinkiin vuonna 1846 yhdessä maalarimestari Lars Källströmin (k. 1881) kanssa nk. antiikkikoulun. Maalariammattikunnan nuorukaisiin keskittyneen koulutuksen ohella hän antoi yksityisopetusta myös piirustuksessa ja maalauksessa. Lindhin ohjauksessa öljyvärimaalauksen tekniikkaan perehtyivät ainakin taidemaalarit Magnus von Wright, Edla Jansson (1817–1908), Werner Holmberg ja Ida Silfverberg.
Johan Lindh osallistui Taideyhdistyksen perustamisen varhaisvaiheisiin, vaikka hänellä ei näytä olleen myöhemmin roolia sen toiminnassa. Yhdistyksen vuosinäyttelyissä hän oli mukana elinaikanaan vain muutaman kerran (1847, 1848, 1854) muotokuvista poiketen asetelma- ja maisema-aiheisilla kopioilla. Vuoden 1866 Suomen Taideyhdistyksen vuosinäyttelyn yhteyteen koottiin näistä aiheista seitsemän maalauksen ryhmä edellisenä vuonna menehtyneen taiteilijan muistoksi.
Lindhin arvostus taidemaalarina ei kuitenkaan ollut varauksetonta Suomen Taideyhdistyksen johtokunnassa. Arvostelijoihin lukeutui sanomalehti Morgonbladetin kriitikko Fredrik Brendtson (1820–1881), joka arvioi lehtikirjoituksissaan maanmiehensä Lindhin näyttelyteoksia sangen pisteliäästi. Johtokunnan eri tehtävissä valtaa käyttänyt Fredrik Cygnaeus katsoi Lindhin päätuotannon, muotokuvien, kuuluvan taiteellisesti vähemmän merkittäviin aihevalintoihin. Lindhille myönnettiin kuitenkin Suomen Taideyhdistyksen kunniajäsenyys vuonna 1863. Uudempi tutkimus tullee edelleen tarkentamaan varhaisen maahanmuuttajataiteilija Johan Erik Lindhin elämää ja taiteellista toimintaa Suomessa.
Lähteet ja kirjallisuus
Pöytäkirjat 1846–1857. Suomen Taideyhdistyksen arkisto I, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Liitteitä Suomen Taideyhdistyksen arkistoon 1834–1939. Suomen Taideyhdistyksen arkisto II, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Förteckning öfver Finska Konstföreningens Exposition i Helsingfors, 1847. Helsingfors: Frenckell & Son.
Förteckning öfver Konstproducterne vid Finska Konstföreningens Exposition i Åbo, 1847. Åbo: Frenckell & Son.
Förteckning öfver Finska Konstföreningens Exposition i Helsingfors, 1848. Helsingfors: Frenckell & Son.
Finska Konstföreningens Exposition 1854. Helsingfors: Finska Litteratur-Sällskapets Tryckeri.
Finska Konstföreningens Exposition 1866. Helsingfors: Theodor Sederholms boktryckeri.
Hanka, Heikki, 2005. "Kannuksen alttaritauluarvoitus – lisätietoja C. F. Kuhlmanin, J. E. Lindhin ja G. W. Finnbergin maalaribiografioihin". Rajoilla. Pekka Rönkkö 50. Ars Nordica 15. [Helsinki]: Minerva.
Hätönen, Helena, 2010. "Pieniä lisäyksiä taidemaalari Ida Silfverbergin vaiheisiin". Muisto. Taiteilijakirjeitä, arkistoja ja kokoelmia. Kuvataiteen keskusarkisto 19. Helsinki: Valtion taidemuseo / Kuvataiteen keskusarkisto.
Kuurne, Jouni; 2002. "Näköaloja J. E. Lindhin 1820-luvun muotokuvatuotantoon". Biedermeier. Tikanojan taidekoti 29.9.–8.12.2002. Vaasa: Tikanojan taidekodin julkaisuja 4/2002.
Lilja, Gösta, [1957]. "Lind, Johan Erik". Svenskt konstnärslexikon III Hahn – Lunderberg. Malmö: Allhems.
Salonen, Irma, 2005. "Lindh, Johan Erik 1793–1865, muotokuvamaalari". Suomen kansallisbiografia 6. Lehtonen – Mörne. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.