Lähteillä

Suomalaisen lehdistön taidekritiikin alkuvaiheissa oli tavanomaista, että artikkelin kirjoittajan nimeä ei mainittu. Vaikutusvaltaisimmat taide-elämän toimijat varustivat kuitenkin joskus tekstin nimimerkillään, josta asiaan vihkiytynyt pieni piiri saattoi tunnistaa kirjoittajan. Suomen Taideyhdistyksen johdossa käytti esteettistä vaikutusvaltaa etenkin oheisen tekstin kirjoittaja Fredrik Cygnaeus. (Tiedot Cygnaeuksen käyttämistä nimimerkeistä ovat vielä osin puutteelliset.)

Heinäkuussa 1851 Yliopiston entisessä mineraalisalissa järjestettiin näyttely kahden aivan uuden, juuri Helsinkiin saapuneen teoksen esittelemiseksi. Toinen maalaus oli R. W. Ekmanin tupainteriööri [Sotamieheksi värvätyn jäähyväiset hämäläisessä talonpoikaistuvassa], jonka Suomen Taideyhdistys oli tilannut lahjaksi yhdistyksen suojelijalle suuriruhtinas Aleksanterille (1845–1894). Toinen teos oli Erik Johan Löfgrenin Psyke (98 x 77 cm, nykyisin Taidesäätiö Ilmari ja Toini Wall-Hakalan kokoelmissa Orimattilassa), jonka hän oli maalannut opiskelukaupungissaan Tukholmassa.

Fredrik Cygnaeuksen mukaan Ekman oli nyt saavuttanut kypsän mestaruutensa. Cygnaeus toivoi taiteilijan keskittyvän yhä enemmän kotimaansa kansanelämää kuvaaviin sisänäkymiin. Maalauksen usean henkilöhahmon sommitelma ja valonkäsittely on Cygnaeuksen arviossa nähty Italian opintovuosien vaikutteiden ja Ekmanin aristokraattisen taiteilijaluonteen kautta pyrkimyksenä tavoittaa savupirtin ”idealisoitu todellisuus”. Löfgrenin eteerisen kauniin Psyken Cygnaeus puolestaan koki nuoren maalarin jalon taiteilijasielun ilmentymänä.

Kumpikaan teos ei ollut ehtinyt Suomen Taideyhdistyksen vuosinäyttelyyn, joka oli avautunut 19.3.1851 ja päättynyt alkukesällä. Ennen näyttelyn päättymisajankohtaa saapuneet taideteokset otettiin yleensä kyllä mukaan näyttelyyn, mutta ne jäivät useoin mainitsematta painetuissa näyttelyluettelossa. Lehtien olikin tuolloin tapana uutisoida näyttelyyn saapuneista uusista taideteoksista.