Henkilöt
Saksalaisen alueen suurkaupunkikohteita olivat Baijerin pääkaupunki München ja Itävallan Wien. Vuoden 1873 Wienin maailmannäyttely houkutteli kaupunkiin Suomesta sekä taiteentutkijoita että taiteilijoita kuten Carl Sjöstrandin ja Adolf von Beckerin. Jälkimmäinen palkittiin näyttelyteoksistaan hopeisella Kunstmedaillella kuvanveistäjä Walter Runebergin (1838–1920) tavoin. Wien ja München olivat myös taideteollisen koulutuksen pääalueita Euroopassa ja niiden oppilaitokset toimivat esikuvina suomalaisen vastaavan koulurakennuksen ja opetuksen suunnittelussa.
Taiteilijoita, tutkijoita ja taiteentuntijoita Münchenissä ja Wienissä 1800-luvulla
München
August Mannerheim 1827
Robert Wilhelm Ekman 1843–1844
Werner Holmberg 1856
Carl Eneas Sjöstrand 1857–1859, 1886
Augusta Soldan 1859
Johan Knutson 1873
Victoria Åberg 1876–1877, 1884, 1886
Berndt Lindholm 1864
Victorine Nordenswan 1869
Wladimir Swertschkoff 1867–1873
Arvid Liljelund 1872–1873
Hjalmar Munsterhjelm 1873–1876
Johan Erland Stenberg 1874, 1876
Rudolf Waldemar Åkerblom 1874–1875, 1880–1881
Fridolf Weurlander 1875–1877
Ellen Favorin 1875, 1884
Georg Mikael Kiljander 1870-luvulla
Erik Johan Löfgren 1879–1882
Ferdinand Josef Björksten 1884–1897, k. 1897
Eero Järnefelt 1894
Werner von Hausen 1895
Edwin Lydén 1899-
Anna von Bonsdorff 1899
Nils Abraham Gyldén 1834
Johan Jakob Nervander 1834
Johan Wilhelm Snellman 1841
Fredrik Cygnaeus 1859
C. G. Estlander 1860
Emil Nervander 1865
Eliel Aspelin 1876
Ernst Nordström 1876
J. J. Tikkanen 1880
K. K. Meinander 1895
Wien
Alexandra Såltin, o.s. Frosterus 1870-1871
Carl Eneas Sjöstrand 1872
Adolf von Becker 1873
Albert Edelfelt 1876
Emil Wikström 1883–1885
Werner von Hausen 1895
C. G. Estlander 1873, 1884, 1895
B. O. Schauman 1873
Ernst Nordström 1875–1876
Eliel Aspelin 1891
J. J. Tikkanen 1892
K. K. Meinander 1895
Helena Hätönen 2013
Lähteet ja kirjallisuus
Suomen Taideyhdistyksen arkisto I, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Taiteilijakirjekokoelma, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Hätönen, Helena. Suomalaisten taiteilijoiden matkoja Saksassa 1800-luvulla. Julkaisematon käsikirjoitus.
Baumgärtel, Bettina, 2011. “Die Düsseldorfer Malerschule und ihre internationale Ausstrahlung”. Die Düsseldorfer Malerschule und ihre internationale Ausstrahlung 1819–1918. Band I. Düsseldorf: Museum Kunstpalast Düsseldorf.
Hovi-Wasastjerna, Päivi, 2004. Helsinki-Düsseldorf-Pariisi - taidemaalari Torsten Wasastjernan matkassa... [Kauniainen]: [Päivi Hovi-Wasastjerna].
Huusari, Marja-Leena, 1988. Felix Frang 1862–1932. Ikaalinen: Ikaalinen Oy.
Illustrerad katalog till Finska Konstutsällningen / Suomen Taidenäyttely 1885. Helsingfors: Finska Konstföreningen.
Konttinen, Riitta, 2007. Naistaiteilijat Suomessa keskiajalta modernismin murrokseen. Helsinki: Tammi.
Koskimies-Envall, Marianne ja Räty, Leena, 2010. Kesäpäiviä - Elias Muukka suomalaisen maiseman tulkkina. Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 1/2010 / Pohjanmaan museon julkaisuja 40. Lappeenranta: Etelä-Karjalan taidemuseo / Vaasa: Pohjanmaan museo.
Kuurne, Jouni, 2002. Mathilda Rotkirch taiteilija ja matkailija. Porvoon museo ja Turun taidemuseo. [Porvoo]: Porvoon museo / [Turku]: Turun taidemuseo.
Laitala, Susanna, 1994. Paroni Mannerheimin kauniit naiset. Helsinki: Otava.
Pettersson, Susanna, 2006. ”Saksa: maisema, ekspressio, politiikka, pop”. Vierailla mailla. Päätoim. Liisa Lindgren. [Helsinki]: WSOY.
Ratia, Mildred, 1989. ”Victorine Nordensvan”. Hämeenlinnan kuvataiteilijoita 1860–1960. Hämeenlinnan taidemuseo 18.1.–10.9.1989. Hämeenlinnan taidemuseon julkaisuja 1/1989. Hämeenlinna: Hämeenlinnan taidemuseo.
Reitala, Aimo, 1989. ”Maalaustaide 1860–1880”. Ars - Suomen taide 3. [Espoo]: Weilin+Göös.
Reitala, Aimo, 1990. Hjalmar Munsterhjelm ja hänen maisemataiteensa. Retretti 19.5.–2.9.1990. Savonlinna: Punkaharjun taidekeskus.
Reitala, Aimo, 1995. ”Berndt Lindholm”. Berndt Lindholm. Turun taidemuseo 7.6.–27.8.1995. Turku: Turun taidemuseo.
Ringbom, Sixten, 1986. Art history in Finland before 1920. History of Learning and Science in Finland 15b. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica.
Schybergson, M. G., 1916. Carl Gustaf Estlander Levnadsteckning. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland CXXXI. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.
Selkokari, Hanne, 2008. Kalleuksia isänmaalle Eliel Aspelin-Haapkylä taiteen keräilijänä ja taidehistorioitsijana. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 115. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys.
Tervo, Tuija, 2003. ”Matkalla Oscar Kleinehin kanssa”. Oscar Kleineh 1846–1919. Amos Anderssonin taidemuseo, Helsinki 14.2.–4.5.2003. Turun taidemuseo 23.5.–7.9.2003. Helsinki: Amos Andersonin taidemuseo.
[Tikkanen, J. J. ja Waenerberg, Thorsten], 1896. Finska Konstföreningen 1846–1896. Helsingfors: Finska Konstföreningen.
Topelius, Zacharias, 1998. Elämäkerrallisia muistiinpanoja. Julkaisija Paul Nyberg. Suomennos Helmi Krohn. Näköispainos vuonna 1923 ilmestyneestä ensipainoksesta. Helsinki: Otava.